Nimipäivä
Minna
Nimipäivää vietetään 26. toukokuuta.
Alkuperä
Minna on Wilhelmina- eli Vilhelmiina-nimen suomalaistunut lyhennys- ja hellittelymuoto. Wilhelmina on germaanisen Wilhelm-nimen feminiinimuoto, jonka osat ovat wil ('tahto') ja helm ('kypärä', 'suoja') — yhdessä jotakuinkin 'tahdonvoimainen suojelija'. Lyhentymä Minna vakiintui itsenäiseksi etunimeksi 1800-luvun kuluessa. Tunnettu esimerkki muodon käyttöönotosta on kirjailija Minna Canth, joka kastettiin nimellä Ulrika Wilhelmina Johnson ja otti Minna-muodon käyttöön seminaariaikanaan. Samaan Wilhelmiina-nimiperheeseen kuuluvat myös sisarmuodot Vilma, Miina ja Mimmi. Nimeä on toisinaan yhdistetty myös keskialasaksan sanaan minne ('rakkaus'), mutta tämä tulkinta on toissijainen.
Merkitys
Pohjautuu Wilhelmiina-nimeen, jonka germaaniset osat wil ja helm merkitsevät 'tahtoa' ja 'kypärää' tai 'suojaa'. Merkityksen voi tiivistää muotoon 'tahdonvoimainen suojelija'.
Kulttuuriset viitteet
Nimen tunnetuin kantaja on kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Minna Canth (1844–1897), Aleksis Kiven jälkeen ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija ja naisasialiikkeen keskushahmo. Hänen tuotantonsa tunnetuimpia ovat näytelmät Työmiehen vaimo (1885) ja Anna Liisa (1895), jotka käsittelivät avoimesti naisten, työväen ja vähäosaisten asemaa ja synnyttivät aikanaan kiivasta yhteiskunnallista keskustelua. Hänen syntymäpäivänsä 19. maaliskuuta on vuodesta 2007 ollut virallinen liputuspäivä, Minna Canthin ja tasa-arvon päivä — ensimmäinen naiselle omistettu liputuspäivä Suomessa. Almanakan varsinaista Minnan nimipäivää vietetään kuitenkin 26. toukokuuta yhdessä Vilman, Vilhelmiinan, Miinan ja Mimmin kanssa. Toinen tunnettu kantaja on suunnistaja Minna Kauppi (s. 1982), yhdeksänkertainen maailmanmestari ja yksi Suomen menestyneimmistä suunnistajista.
Suosio
Minna oli erityisen suosittu tyttölapsen nimi 1960–1980-luvuilla, jolloin se kuului ikäluokkiensa yleisimpiin ja istui kauden mieltymykseen lyhyistä, kaksitavuisista nimistä. 2000-luvulla uusina niminä se on selvästi harvinaistunut, mutta kantajia on kaikkiaan kymmeniätuhansia, ja nimi mielletään vakiintuneeksi suomalaiseksi klassikoksi, joka yhdistyy vahvasti tuon ajan sukupolviin.
Lähinimet ja muunnokset
Nimen yleisyys
Suomessa 29 376 henkilöllä on tämä nimi.
Heistä 27 444 käyttää nimeä ensimmäisenä etunimenään.
Lähde: Digi- ja väestötietovirasto: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot (2026).
Samana päivänä myös
Seuraavat nimipäivät
| Päivämäärä | Viikonpäivä |
|---|---|
| 26. toukokuuta 2027 | keskiviikko |
| 26. toukokuuta 2028 | perjantai |
Lähteet
Lähteet ovat ulkopuolisia; tarkat tiedot löytyvät alkuperäisistä julkaisuista.