Oona

Alkuperä

Oona on alkuaan Aune-nimen suomalaistunut, kahdennetulla vokaalilla kirjoitettu muoto. Aune puolestaan on vanha suomalainen asu Agnes-nimestä, joka pohjautuu kreikan sanaan hagnós ('puhdas', 'siveä'). Oona on usein yhdistetty myös iiriläiseen nimeen Úna (engl. Oonagh), joka esiintyy Irlannin tarustossa ja runoudessa; tämän tulkinnan mukaan tausta olisi kelttiläinen, joten nimimuoto on monilähtöinen. Suomessa Oona ja Aune ovat jakaneet nimipäivänsä vuodesta 1995, mikä korostaa muotojen yhteyttä. Lyhyenä ja raikkaana nimenä Oona yleistyi laajasti vasta 1900-luvun lopulla.

Merkitys

Pohjautuu Aune- ja Agnes-nimiin, joiden taustalla on kreikan hagnós, 'puhdas'. Merkitys on osin tulkinnanvarainen, sillä iiriläisen Úna-yhteyden kautta nimelle on annettu myös muita selityksiä; suomalaisessa perinteessä korostuu Aunen 'puhtauden' merkitys.

Kulttuuriset viitteet

Tunnettuja suomalaisia Oona-nimisiä ovat akrobaatti ja tankotanssin moninkertainen maailmanmestari Oona Kivelä (s. 1983), joka voitti kansainvälisen tankotanssin MM-tittelin neljästi vuosina 2012–2015, sekä näyttelijä ja muusikko Oona Airola (s. 1988), joka on palkittu Jussi-palkinnolla sekä sivu- että pääosasta (Hymyilevä mies 2016, Oma maa 2018) ja joka tunnetaan myös laulajana sekä Lada Nuevo -yhtyeen perustajajäsenenä. Oona on lyhyt, moderni muoto, jolla ei ole omana asunaan keskiaikaista pyhimystaustaa, vaan sen suosio juontuu kansainvälisestä ja kotoisesta nimimuodista. Nimipäivää vietetään 21. tammikuuta yhdessä Aunen, Aunin ja Netan kanssa.

Suosio

Oona nousi voimakkaasti suosioon 2000- ja 2010-luvuilla ja kuului tuolloin suosituimpien tyttöjen nimien joukkoon. Lyhyenä, kansainvälisesti toimivana mutta suomalaiseen suuhun helposti sopivana nimenä se edustaa vuosituhannen vaihteen nimimuotia. Vanhempi Aune-muoto oli puolestaan suosituimmillaan jo 1900-luvun alkupuolella, joten sama nimiperhe kattaa kaksi hyvin erilaista, vuosikymmenten päässä toisistaan olevaa sukupolvea.

Lähinimet ja muunnokset

• Aune
• Auni
• Netta