Nimipäivä
Rauno
Nimipäivää vietetään 1. lokakuuta.
Alkuperä
Rauno on suomalainen miehennimi, joka tulkitaan tavallisimmin naisennimen Rauni miespuoliseksi vastineeksi. Rauni puolestaan on muinaissuomalaisesta uskomusperinteestä tunnettu hahmo, joka on liitetty Ukko-ylijumalaan, joten Raunolla on kansallisromanttinen, kotoinen tausta. Nimeä on pidetty myös germaanisperäisten Rainer- ja Reinhold-nimien kotoisena rinnakkaismuotona, mihin viittaa sen jakama nimipäivä Rainerin, Rainen ja Rainon kanssa; tulkinnat nimen alkuperästä siis vaihtelevat. Rauno yleistyi suomalaisessa nimistössä 1900-luvun alkupuolella kotoisten, kaksitavuisten miehennimien myötä.
Merkitys
Merkitys ei ole yksiselitteinen. Jos Rauno johdetaan Rauni-nimestä, sen merkitys jää muinaissuomalaisen uskomusperinteen myötä hämäräksi; jos taas taustalla nähdään germaaninen Rainer, merkitys palautuu sanoihin ragin 'neuvo' ja heri 'sotajoukko'. Käytännössä Rauno mielletään ennen muuta soinniltaan kotoiseksi suomalaiseksi miehennimeksi.
Kulttuuriset viitteet
Tunnettuja kantajia ovat rallikuljettaja Rauno Aaltonen (s. 1938) ja säveltäjä Rauno Lehtinen (1932–2006). "Ralliprofessoriksi" kutsuttu Aaltonen oli suomalaisen huippurallin uranuurtaja: hän voitti ralliautoilun Euroopan mestaruuden 1965 ja Monte Carlon rallin 1967. Lehtinen taas oli viihdemuusikko ja sovittaja, joka sävelsi maailmanlaajuiseksi tanssi-ilmiöksi nousseen Letkiksen (letkajenkka) sekä Marion Rungin vuoden 1973 euroviisuesityksen Tom Tom Tom. Tunnettu nimenkantaja on myös näyttelijä Rauno Ahonen (s. 1962). Rauno kuuluu samaan R-alkuiseen kotoisten miehennimien joukkoon kuin Raine, Raino ja Rainer, joiden kanssa se jakaa nimipäivän 1. lokakuuta.
Suosio
Rauno oli suosituimmillaan 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin noin puolet kaikista Rauno-nimisistä syntyi; se kuului tuolloin aikakauden tavallisiin poikien nimiin. Myöhemmin sen anto väheni selvästi, ja vastasyntyneille nimeä annetaan nykyään hyvin harvoin. Niinpä Rauno mielletään ennen muuta sotien jälkeisten sukupolvien miehennimeksi, joka tuo monille mieleen 1900-luvun puolivälin kotoisen, kaksitavuisen miehennimistön.
Nimen yleisyys
Suomessa 6 504 henkilöllä on tämä nimi.
Heistä 5 708 käyttää nimeä ensimmäisenä etunimenään.
Lähde: Digi- ja väestötietovirasto: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot (2026).
Samana päivänä myös
Seuraavat nimipäivät
| Päivämäärä | Viikonpäivä |
|---|---|
| 1. lokakuuta 2026 | torstai |
| 1. lokakuuta 2027 | perjantai |
| 1. lokakuuta 2028 | sunnuntai |
Lähteet
Lähteet ovat ulkopuolisia; tarkat tiedot löytyvät alkuperäisistä julkaisuista.