Saana

Alkuperä

Saana on suomalaisperäinen tytönnimi, joka pohjautuu Käsivarren Lapissa sijaitsevan Saana-tunturin nimeen. Muodon syntyyn ovat todennäköisesti vaikuttaneet myös äänteellisesti samantyyppiset nimet kuten Jaana ja Sanna. Nimeä alettiin antaa jo 1890-luvulla, mutta se pysyi pitkään hyvin harvinaisena, ja vielä 1950-luvulla se oli vähän käytetty. Suomalaiseen almanakkaan Saana otettiin vasta vuonna 1984, jolloin se sijoitettiin äänteellisen samankaltaisuuden vuoksi Sainin pariksi. Nimipäivää vietetään 17. lokakuuta yhdessä Sainin ja Saagan kanssa.

Merkitys

Pohjautuu Saana-tunturin nimeen ja kuuluu suomalaisten luontoaiheisten merkitysnimien joukkoon. Tunturinnimen oma alkuperä on epävarma, joten nimen sisältö liittyy ennen kaikkea pohjoiseen maisemaan ja erämaahan eikä yksittäiseen sanaan.

Kulttuuriset viitteet

Saana-tunturi on yksi Suomen näkyvimmistä ja tunnetuimmista tuntureista. Se kohoaa Kilpisjärven kylän yläpuolelle yli tuhannen metrin korkeuteen, ja sen jyrkkä laki on tunnettu maamerkki Käsivarren erämaassa; tunturi antaa nimelle vahvan pohjoisen ja luontoläheisen sävyn. Suomalaisia nimen kantajia on laulaja Saana Sassali (s. 3. lokakuuta 1988 Sodankylässä), joka valittiin Seinäjoen tangomarkkinoiden tangokuningattareksi vuonna 2018 ja joka työskenteli ennen artistiuraansa sairaanhoitajana. Toinen tunnettu Saana on näyttelijä Saana Hyvärinen (s. 20. toukokuuta 1977 Helsingissä), jonka läpimurtorooli oli elokuvassa Pieni pyhiinvaellus (2000). Nimi yhdistyy mielikuvissa sekä Lapin tunturimaisemaan että nykyiseen kotimaiseen kulttuuriin. Nimipäivää vietetään 17. lokakuuta.

Suosio

Saana oli pitkään harvinainen, mutta yleistyi selvästi vasta 1980-luvulta alkaen, ja valtaosa nimen kantajista on syntynyt vuoden 1980 jälkeen. 2000-luvulla se on ollut tasaisesti annettu tytönnimi, jonka luontoaiheinen ja pohjoinen sointu on pitänyt sen suosittuna. Se kuuluu samaan kotoiseen nimiryhmään Sainin ja Saagan kanssa, joiden kanssa se jakaa myös nimipäivän.

Lähinimet ja muunnokset

• Saaga
• Saini