Saara

Alkuperä

Saara on heprealaisperäinen nimi, suomalaistunut asu nimestä Sarah. Vanhassa testamentissa Saara on Aabrahamin vaimo ja Iisakin äiti, Israelin kantaäiti, jonka nimi oli alun perin Sarai ja jonka Jumala kertomuksen mukaan muutti Saaraksi. Nimi kulkeutui Vanhan testamentin kreikan ja latinan kautta läntiseen kristikuntaan ja saapui Suomeen kirkon mukana keskiajalla. Suomalainen kirjoitusasu kahdennetulla a-vokaalilla erottaa Saaran kansainvälisestä Sara-muodosta ja vakiintui kotoiseksi asuksi. Samaan nimiperheeseen kuuluvat Sara, Sari, Salli ja Salla. Nimipäivää vietetään 19. heinäkuuta.

Merkitys

Heprean Sarah pohjautuu sanaan, jonka merkitys on 'prinsessa' tai 'ruhtinatar'. Merkitys on vakiintunut, ja sama merkitys kulkee kaikissa nimen kotoisissa suomalaisissa johdannaisissa Sara, Sari, Salli ja Salla.

Kulttuuriset viitteet

Tunnetuin nykypäivän suomalainen nimen kantaja on laulaja Saara Aalto (s. 1987 Oulunsalossa), joka edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa 2018 kappaleella 'Monsters' ja sijoittui finaalissa 25:nneksi; sitä ennen hän oli päässyt toiseksi muun muassa Britannian The X Factor -kilpailussa 2016. Toinen tunnettu Saara on kirjailija ja teatterintekijä Saara Turunen (s. 1981 Joensuussa), jonka esikoisromaani Rakkaudenhirviö voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon 2015 ja joka palkittiin Suomi-palkinnolla 2016; hänen näytelmiään on käännetty useille kielille ja esitetty ympäri maailmaa. Raamatullinen Saara, Aabrahamin vaimo, antaa nimelle pitkän uskonnollisen taustan. Nimipäivää vietetään 19. heinäkuuta yhdessä Saran ja Sarin kanssa.

Suosio

Saara on klassikko, joka on säilyttänyt asemansa läpi vuosikymmenten. Se oli tavallinen jo 1900-luvun alkupuolella ja sai uutta nostetta 2000-luvulla, kun raamatulliset ja kotoiset nimet palasivat suosioon. Kansainvälisempi Sara-muoto on ollut ajoittain yleisempi, mutta suomalainen Saara on pysynyt tunnettuna ja arvostettuna vaihtoehtona useissa sukupolvissa.

Lähinimet ja muunnokset

• Sara
• Sari
• Salli
• Salla