Salomon

Alkuperä

Salomon on heprealaisperäinen miehennimi, joka pohjautuu nimeen Shlomo ja on sukua heprean rauhaa merkitsevälle sanalle shalom. Vanhassa testamentissa Salomo (Salomon) on kuningas Daavidin ja Batseban poika ja Israelin kuningas. Nimi kulkeutui Vanhan testamentin kreikan ja latinan kautta läntiseen kristikuntaan ja saapui Suomeen kirkon mukana. Loppu-n:llinen Salomon noudattaa kreikkalais-latinalaisen muodon asua, kun taas Salomo on lyhyempi rinnakkaismuoto; molemmat viettävät nimipäivää 8. kesäkuuta.

Merkitys

Heprean Shlomo, jonka merkitys on 'rauha' tai 'rauhaisa' (sukua sanalle shalom). Merkitys on vakiintunut, ja sama sisältö kulkee sekä Salomon- että Salomo-muodossa.

Kulttuuriset viitteet

Vanhan testamentin Salomo oli viisaudestaan kuulu Israelin kuningas (hallitsi noin 970–931 eaa.), joka rakensi Jerusalemin temppelin; hänen nimeensä liittyvät myös Sananlaskujen, Saarnaajan ja Laulujen laulun kirjat, kertomus Salomon tuomiosta sekä Saban kuningattaren vierailu, ja hänen nimensä on länsimaisessa perinteessä viisauden vertauskuva. Suomalaisia nimen kantajia on kestävyysjuoksija Salomon Könönen (1916–1979), joka kilpaili 10 000 metrillä Lontoon olympialaisissa 1948 ja jonka maratonaika 2.28.40 vuonna 1949 oli tuon vuoden maailman paras maratontulos. Nimeä on kantanut myös laulaja Salomon eli Timo Silvennoinen (s. 1949), joka ylsi toiseksi Syksyn sävel -kilpailussa 1975 läpimurtokappaleellaan 'Unisatu'. Nimi yhdistyy mielikuvissa ennen kaikkea raamatulliseen viisauskuninkaaseen. Nimipäivää vietetään 8. kesäkuuta yhdessä Salomo-muodon kanssa.

Suosio

Salomon oli tavallisempi 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella, jolloin raamatulliset miehennimet olivat yleisiä erityisesti maaseudulla. Uusien lasten nimenä se on nykyään harvinainen ja mielletään vanhahtavaksi klassikoksi, mutta raamatullisten kasteenimien palatessa suosioon sekä Salomon että Salomo ovat saaneet uutta huomiota. Suuri osa kantajista on syntynyt ennen 1900-luvun puoliväliä.

Lähinimet ja muunnokset

• Salomo