Sulo

Alkuperä

Sulo on suomalainen merkitysnimi, joka pohjautuu sanaan 'sulo' eli viehätykseen, suloisuuteen ja lempeyteen. Nimi ehdotettiin etunimikäyttöön 1865 kansallisen heräämisen aikana, ja se kuuluu samaan kotoisten merkitysnimien ryhmään kuin Onni, Toivo, Aimo ja Aatos. Alun perin Suloa annettiin myös tytöille, mutta 1900-luvun kuluessa se vakiintui miehennimeksi. Almanakassa nimi on ollut eri päivinä 1900-luvun alkupuolella ja vuodesta 1950 lähtien vakiintuneesti 13. helmikuuta yhdessä muodon Sulho kanssa.

Merkitys

Suomeksi 'sulo' eli viehätys, suloisuus ja lempeys. Merkitys on selvä eikä siitä ole kiistaa, ja sen pehmeä, arvostava sävy liittää nimen suomalaisten kauneutta ja luonteenlaatua kuvaavien merkitysnimien joukkoon, vaikka kantaja on nykyään lähes aina mies.

Kulttuuriset viitteet

Suomalaisia nimenkantajia ovat esimerkiksi kuulantyöntäjä Sulo Bärlund (1910–1986), joka voitti olympiahopeaa Berliinin kisoissa 1936 ja oli ensimmäinen suomalainen yli 16 metriin yltänyt kuulantyöntäjä, sekä pitkän linjan kansanedustaja Sulo Aittoniemi (1936–2016), joka tunnettiin värikkäänä poliitikkona. Maastohiihtäjä Sulo Nurmela (1908–1999) puolestaan voitti olympiakultaa Suomen 4 × 10 kilometrin viestijoukkueessa Garmisch-Partenkirchenin talvikisoissa 1936. Nimi kuuluu siis vahvasti vuosisadan alkupuolen suomalaisen urheilun ja politiikan kantajiin. Nimipäivää vietetään 13. helmikuuta yhdessä muodon Sulho kanssa.

Suosio

Sulo oli erittäin suosittu 1900-luvun alkupuolella, ja suurin osa nimenkantajista on syntynyt tuolloin. Vuosisadan loppua kohti anto hiipui, ja nimeä pidettiin pitkään vanhahtavana. 2020-luvulla lyhyt, lämmin nimi on kuitenkin tehnyt selvän paluun vanhojen nimien suosion myötä samaan tapaan kuin Onni, Eino ja Toivo: vuonna 2025 se kuului suomenkielisten vastasyntyneiden poikien suosituimpien nimien joukkoon. Nimi yhdistyy näin sekä vanhaan että aivan uuteen sukupolveen.

Lähinimet ja muunnokset

• Sulho
• Sulevi