Taina

Alkuperä

Taina-nimen alkuperästä on kaksi tulkintaa. Kustaa Vilkunan mukaan se on lyhentymä venäläisestä Tatjana-nimestä, jonka hellittelymuotona Taina oli käytössä Inkerissä; Tatjana puolestaan juontuu latinan Tatianus- ja Tatius-nimistä, joista jälkimmäisen merkitys on epävarma. Eero Kiviniemi taas yhdistää ainakin osan nimenannosta murresanaan 'taina', joka tarkoittaa langan kehräämiseen käytettyä suurta värttinää ja Hämeen murteessa silmua tai tainta. Molemmat tulkinnat ovat arvostettujen nimitutkijoiden esittämiä, ja nimen alkuperä on siis aidosti kiistanalainen.

Merkitys

Merkitys riippuu tulkinnasta: joko latinan Tatius-taustasta (merkitys epävarma) Tatjanan kautta, tai suomen murresanasta 'taina' (suuri värttinä; Hämeen murteessa silmu tai taimi). Kumpaakaan ei voida pitää varmana.

Kulttuuriset viitteet

Suomalaisia nimen kantajia ovat esimerkiksi tanssija ja näyttelijä Taina Elg (1930–2025), joka syntyi Helsingissä ja teki kansainvälisen Hollywood-uran MGM-studiolla; hän voitti Golden Globe -palkinnon 1957 elokuvasta Les Girls ja oli yksi harvoista suomalaisista, jotka nousivat Hollywoodin tähdistöön. Kirjailija ja toimittaja Taina Latvala (s. 1982) tunnetaan myös kolumnistina, ja keihäänheittäjä Taina Ojaniemi (o.s. Uppa, s. 1976) edusti Suomea arvokisoissa ja siirtyi urheilu-uransa jälkeen poliisin tehtäviin. Taina Elgin menestys 1950-luvulla vauhditti nimen suosiota Suomessa. Nimipäivää vietetään 13. lokakuuta yhdessä muotojen Tanja ja Taija kanssa.

Suosio

Taina oli suosituimmillaan 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla, osittain Taina Elgin kansainvälisen tunnettuuden ansiosta, ja se kuului tuolloin tavallisimpiin tyttöjen nimiin. Sen jälkeen anto on vähentynyt, ja nimi mielletään tämän kauden klassikoksi, jollaista uusille lapsille annetaan enää harvoin. Nimi yhdistyy vahvasti 1950- ja 1960-luvun sukupolviin, ja se tunnetaan koko maassa edelleen hyvin, vaikka uusille lapsille sitä annetaan nykyään harvoin.

Lähinimet ja muunnokset

• Tanja
• Taija