Kansainvälinen kätilöpäivä

Milloin kätilöpäivää vietetään ja mistä se sai alkunsa

Kansainvälistä kätilöpäivää vietetään vuosittain 5. toukokuuta. Päivän taustalla on Kansainvälinen kätilöjärjestö ICM (International Confederation of Midwives), jonka kongressissa vuonna 1987 syntyi ajatus omasta teemapäivästä kätilöammatin tunnustamiseksi. Ensimmäisen kerran päivää vietettiin 5. toukokuuta 1991 tunnuksella "Towards safe birth for all by the year 2000". ICM toimii kätilöammatin maailmanlaajuisena kattojärjestönä ja edustaa kansallisia kätilöjärjestöjä eri puolilta maailmaa. Se valitsee päivälle vuosittain teeman, ja päivää huomioidaan yli viidessäkymmenessä maassa eri puolilla maailmaa. Sen tukijoina ovat olleet muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO ja YK:n väestörahasto UNFPA.

Päivä ei ole virallinen liputus- tai vapaapäivä, vaan ammattikunnan oma tietoisuuspäivä. Sen ydinviesti on nostaa esiin kätilöiden työtä raskauden, synnytyksen ja vastasyntyneen hoidon parissa sekä turvallisen äitiyden ja lisääntymisterveyden edistämistä. Päivästä käytetään myös nimiä kansainvälinen kätilönpäivä ja kätilöiden päivä.

Suomen Kätilöliitto ja päivän vietto

Suomessa kätilöpäivän näkyvyys nojaa vahvasti Suomen Kätilöliittoon. Liiton juuret ulottuvat vuoteen 1919, jolloin valtakunnallinen keskusjärjestö perustettiin nimellä Suomen Kätilöyhdistysten keskusliitto. Nykyisin liitto on kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden ammatillinen ja aatteellinen järjestö, ja sen alaisuudessa toimii 16 paikallista kätilöyhdistystä eri puolilla maata. Liitto kuuluu jäsenjärjestönä European Midwives Associationiin.

Kätilöpäivänä liitto ottaa tyypillisesti kantaa ammattikunnan asemaan. Vuonna 2025, kun 5. toukokuuta oli maanantai, liiton puheenjohtaja julkaisi päivän kunniaksi kannanoton otsikolla "Kätilöiden syrjäyttäminen on loputtava". Liitto järjestää myös vuosittaiset Kätilöpäivät-koulutustapahtuman, jonka teemana oli vuonna 2025 "Kätilö ja kätilötyö ennen ja tulevaisuudessa". Näin teemapäivä kytkeytyy Suomessa sekä ammatilliseen edunvalvontaan että koulutukseen.

Vuoden kätilö -tunnustus jaetaan kätilöpäivänä

Kätilöpäivän näkyvin suomalainen perinne on Vuoden kätilö -tunnustus. Suomen Kätilöliitto julkistaa Vuoden kätilön vuosittain juuri 5. toukokuuta. Ehdotukset palkittavasta tulevat liiton paikallisyhdistyksiltä, ja valinnalla nostetaan esiin ansioitunutta kätilötyötä. Tunnustus voidaan antaa yksittäiselle kätilölle tai laajemmalle joukolle.

Vuonna 2025 tunnustus myönnettiin poikkeuksellisesti yhteisesti kaikille Suomen kätilöopettajille. Perusteluissa korostettiin, että kätilöopettajat turvaavat näyttöön perustuvan ja laadukkaan koulutuksen sekä luovat edellytyksiä kätilötyölle, ammatti-identiteetin rakentumiselle ja ammatilliselle osaamiselle. Aiempina vuosina tunnustuksen ovat saaneet esimerkiksi kätilöt, joilla on laaja kliininen asiantuntemus tai jotka ovat auttaneet useita vauvoja maailmaan haastavissakin oloissa. Vuoden kätilön julkistaminen tekee 5. toukokuuta suomalaisille kätilöille konkreettisen juhlapäivän.

Mitä kätilön työhön kuuluu

Kätilö on terveydenhuollon ammattilainen, joka hoitaa naisia ja perheitä raskauden, synnytyksen ja synnytyksen jälkeisen ajan eri vaiheissa. Työhön kuuluu raskautta edeltävää neuvontaa ja ohjausta, synnytykseen ja vanhemmuuteen valmentamista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden hoitoa. Kätilö voi työskennellä esimerkiksi neuvolassa, synnytyssairaalassa tai terveyskeskuksessa, niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Suomessa kätilöksi opiskellaan ammattikorkeakoulussa. Tutkinto on laajuudeltaan 270 opintopistettä ja kestää noin 4,5 vuotta, mikä tekee siitä yhden pisimmistä ammattikorkeakoulututkinnoista. Valmistuneella kätilöllä on aina myös sairaanhoitajan pätevyys, ja kätilö on Suomessa laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka ammattinimikettä ja oikeuksia valvotaan. Koulutusta tarjotaan kahdeksassa ammattikorkeakoulussa eri puolilla maata. Kätilöpäivä tarjoaa luontevan hetken tehdä tätä monipuolista ja vastuullista ammattia tutuksi suurelle yleisölle.

Kätilöpäivän sanoma maailmalla ja Suomessa

Kätilöpäivän kansainvälinen sanoma liittyy turvalliseen synnytykseen ja äitiysterveyteen. Vuosittain vaihtuvalla teemalla ICM nostaa esiin kätilöiden roolia naisten ja vastasyntyneiden terveyden turvaamisessa sekä kätilöpulaa, joka koskettaa monia terveydenhuoltojärjestelmiä. Päivän tarkoitus on muistuttaa, että koulutettujen kätilöiden saatavuus on suoraan yhteydessä äitien ja vauvojen selviytymiseen.

Suomessa kätilötyöllä on pitkät perinteet, ja ammattikunta on ollut keskeisessä asemassa synnytysten turvallisuuden parantamisessa. Kätilöpäivänä käydäänkin keskustelua myös kätilöiden työoloista, riittävästä mitoituksesta ja koulutuksen tulevaisuudesta. Suomen Kätilöliiton vuoden 2025 kannanotto kätilöiden syrjäyttämisen lopettamisesta kuvaa hyvin sitä, että teemapäivä ei ole pelkkää juhlintaa vaan myös edunvalvonnan paikka. Näin päivä yhdistää kansainvälisen ja kotimaisen näkökulman.

Näin kätilöpäivää voi huomioida

Kätilöpäivä näkyy Suomessa ennen kaikkea ammatillisten järjestöjen, sairaaloiden ja oppilaitosten kautta. Synnytyssairaalat ja kätilöopiskelijoiden yhteisöt muistavat päivää esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, ja media nostaa esiin kätilöiden työtä ja Vuoden kätilön valintaa.

Yksittäinen ihminen voi huomioida päivän monella tapaa: kiittämällä omaa kätilöään, jakamalla tietoa ammatista tai tutustumalla kätilökoulutukseen, jos ala kiinnostaa. Tuleville ja nykyisille vanhemmille päivä on hyvä hetki muistaa neuvolan ja synnytyssairaalan kätilöiden työtä. Ammattikunnan sisällä päivää vietetään myös Suomen Kätilöliiton Kätilöpäivät-tapahtuman yhteydessä, joka kokoaa kätilöitä yhteen koulutuksen ja verkostoitumisen merkeissä. Päivän perussanoma on selkeä: kätilöiden osaaminen ansaitsee näkyvyyttä ja arvostusta sekä juhlapäivänä että arjessa.

Milloin päivä on

Vietetään vuosittain 5. toukokuuta. Päivämäärä on kiinteä, eikä sitä siirretä viikonlopun mukaan.

Liittyvät päivät

• Sairaanhoitajien päivä
• Maailman terveyspäivä