Kansainvälinen lukutaitopäivä

Milloin kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään

Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään vuosittain 8. syyskuuta. Päivämäärä on kiinteä eikä siirry viikonpäivän mukaan, joten päivä voi osua mille tahansa arki- tai viikonlopun päivälle. Kyseessä on Unescon eli YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön teemapäivä, joka nostaa esiin lukutaidon merkityksen niin yksilön kuin koko yhteiskunnan kannalta.

Päivää on vietetty maailmanlaajuisesti vuodesta 1967. Se ei ole virallinen vapaapäivä eikä liputuspäivä, vaan yhteinen muistutus siitä, että lukutaito on edelleen monelle saavuttamaton oikeus. Suomessa päivä näkyy erityisesti koulujen opetuksessa, kirjastojen toiminnassa sekä lukutaitoa edistävien järjestöjen kampanjoissa, jotka ajoittuvat syyskuun alkuun.

Unescon päätös vuodelta 1966

Lukutaitopäivän taustalla on Unescon yleiskokouksen päätös. Järjestön 14. yleiskokous julisti syyskuun 8. päivän kansainväliseksi lukutaitopäiväksi 26. lokakuuta 1966, ja ensimmäisen kerran päivää vietettiin seuraavana vuonna 1967.

Päätös ei syntynyt tyhjästä. Sen taustalla oli edellisenä vuonna 1965 järjestetty opetusministerien maailmankonferenssi, joka käsitteli lukutaidottomuuden poistamista. Konferenssin suositusten pohjalta Unesco halusi nostaa lukutaidon pysyvästi kansainväliselle asialistalle ja varata sille oman vuosittaisen teemapäivän. Sittemmin Unesco on valinnut päivälle lähes joka vuosi vaihtuvan teeman, joka kohdistaa huomion johonkin lukutaidon ajankohtaiseen kysymykseen, kuten digitaalisiin taitoihin, monikielisyyteen tai lukutaidon opettamiseen kriisien keskellä.

Lukutaito ihmisoikeutena

Lukutaitopäivän ydinviesti on, että lukutaito on ihmisoikeus. Se on edellytys koulutukselle, työnteolle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle, ja sen puute kasautuu usein samoille ihmisille muun eriarvoisuuden kanssa. Suomen YK-liiton mukaan maailman aikuisista yli 86 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa, mutta lukutaidottomuus koskettaa yhä satoja miljoonia ihmisiä. Lukutaidottomista aikuisista selvä enemmistö on naisia, ja heikoin tilanne on alueilla, joilla köyhyys, konfliktit tai tyttöjen koulunkäynnin esteet katkaisevat opintien varhain.

Lukutaito liittyy suoraan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Agenda 2030:n neljäs tavoite tähtää avoimeen, tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen koulutukseen sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin kaikille. Lukutaitopäivän sanoma korostaa, että lukutaidolla on merkitystä tasa-arvon, rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumiselle. Ilman luku- ja kirjoitustaitoa ihmisen on vaikea hankkia tietoa, puolustaa oikeuksiaan tai osallistua päätöksentekoon.

Päivä Suomen kouluissa ja YK-liiton materiaalit

Suomessa kansainvälinen lukutaitopäivä näkyy ennen muuta kouluissa. Suomen YK-liitto pitää päivää esillä osana YK-teemapäivien kalenteria ja tarjoaa opettajille valmiita tehtäväkokonaisuuksia alakoulusta toiselle asteelle. Tehtävät käsittelevät lukutaidon merkitystä arjessa, lukutaitoa ihmisoikeutena sekä sen yhteyttä sukupuolten tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen.

Myös muut järjestöt tuottavat päivään liittyvää opetusmateriaalia. Rauhankasvatusinstituutti kokoaa verkkosivuilleen lukutaitopäivän tehtäviä ja taustatietoa, ja yhteistyössä ovat mukana muun muassa Lukukeskus, Plan International Suomi ja Taksvärkki ry, joka tuottaa kouluille videoita koulunkäynnistä eri puolilla maailmaa. Kirjastot ja oppilaitokset järjestävät päivän tienoilla lukemiseen kannustavia tempauksia. Päivä tarjoaa luontevan hetken keskustella oppilaiden kanssa siitä, miksi lukutaito ei ole itsestäänselvyys ja mitä sen puute käytännössä tarkoittaa.

Read Hour ja kotimaiset lukukampanjat

Lukutaitopäivän ympärille on rakentunut Suomessa myös laajempia lukukampanjoita. Tunnetuin niistä on Read Hour, lukutuntitempaus, jossa ihmisiä kannustetaan varaamaan tunti pelkälle lukemiselle. Lasten ja nuorten säätiö koordinoi Read Houria vuosina 2019–2023, ja tempaus ajoitettiin nimenomaan kansainvälisen lukutaitopäivän yhteyteen 8. syyskuuta.

Kampanjaan ovat osallistuneet laajasti niin media, järjestöt kuin yritykset. Esimerkiksi Uutismedian liitto ja useat lehtitalot ovat olleet mukana kannustamassa lukemaan, ja tempausta on markkinoitu kouluille, työpaikoille ja perheille yhteisenä hetkenä tarttua kirjaan. Tavoitteena on tehdä lukemisesta näkyvää ja yhteistä, ei vain yksin puurtamista. Lukutaitotyötä Suomessa tekevät pitkäjänteisesti myös Lukukeskus, joka kokoaa tietoa lukemisesta ja lukutaidosta ja osallistuu lukemista edistäviin hankkeisiin, sekä opetus- ja kulttuuriministeriön Lukuliike-ohjelma. Näiden toimijoiden ansiosta lukutaitopäivä on Suomessa muutakin kuin merkintä kalenterissa: se on vuosittain toistuva muistutus siitä, että lukutaitoa pitää myös ylläpitää ja vahvistaa.

Lukutaidon haasteet nykypäivänä

Lukutaitopäivä ei käsittele vain niitä alueita, joissa moni ei osaa lukea lainkaan. Yhä enemmän huomiota saa myös heikkenevä lukutaito vauraissa yhteiskunnissa, joissa peruskoulutus on lähes kaikkien ulottuvilla. Rauhankasvatusinstituutin kokoamien tietojen mukaan Euroopassa noin joka viidennellä 15-vuotiaalla ei ole riittävää lukutaitoa, ja kymmenillä miljoonilla aikuisilla luku- ja kirjoitustaito on puutteellinen.

Heikko lukutaito vaikeuttaa opiskelua, työllistymistä ja arjen asiointia, ja se voi siirtyä sukupolvelta toiselle. Pandemia-aika, konfliktit ja luonnonkatastrofit ovat hidastaneet lukutaidon kehitystä monilla alueilla. Lukutaitopäivän sanoma on siksi kaksitahoinen: on turvattava lukemaan oppiminen siellä, missä se ei vielä toteudu, ja samalla pidettävä huolta jo opitun lukutaidon ylläpitämisestä myös niissä maissa, joissa lukutaito on perinteisesti ollut vahva.

Milloin päivä on

Kiinteä päivä: aina 8. syyskuuta. Päivämäärä ei siirry viikonpäivän mukaan, joten päivä voi osua myös viikonloppuun. Päivää on vietetty maailmanlaajuisesti vuodesta 1967.

Liittyvät päivät

• Kansainvälinen äidinkielen päivä
• Kirjan ja ruusun päivä
• Maailman opettajien päivä