Maailman ruokapäivä

Miksi ruokapäivää vietetään juuri 16. lokakuuta

Maailman ruokapäivän päivämäärä ei ole sattumaa. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO (Food and Agriculture Organization) perustettiin 16. lokakuuta 1945, ja teemapäivää vietetään vuosittain juuri tämän perustamispäivän vuosipäivänä. FAO syntyi heti toisen maailmansodan jälkeen, kun ruokaturvan parantaminen oli yksi yhteiskuntien suurimmista jälleenrakennuksen haasteista. Järjestön tehtäväksi tuli koota tietoa maailman ravinnon ja maatalouden tilasta sekä auttaa jäsenmaita kehittämään ruoantuotantoaan.

FAO juhli 75-vuotista taivaltaan maailman ruokapäivänä vuonna 2020. Päivän sitominen järjestön perustamispäivään tekee siitä samalla muistutuksen siitä työstä, jota ruokaturvan, ravitsemuksen ja maatalouden kehittämisen eteen on tehty kansainvälisesti jo vuosikymmenten ajan. Kiinteä päivämäärä antaa joka vuosi saman ajankohdan, jonka ympärille ruokaan liittyvät kysymykset voidaan koota.

YK:n päätös ja vuosittain vaihtuva teema

Maailman ruokapäivästä tuli vakiintunut teemapäivä, kun YK:n yleiskokous vahvisti sen viettämisen 5. joulukuuta 1980. Päätöksen myötä päivästä tuli osa kansainvälistä teemapäiväkalenteria, ja sitä on sittemmin vietetty laajasti eri puolilla maailmaa.

FAO valitsee päivälle vuosittain teeman, jonka ympärille kampanjaviestintä rakentuu. Teemat ovat käsitelleet muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ruoantuotantoon, terveellistä ruokavaliota, ruokajärjestelmien muutosta sekä tavoitetta maailmasta ilman nälkää. Vuosittain vaihtuva näkökulma pitää päivän ajankohtaisena ja kytkee laajan ruokaturvateeman kulloinkin polttavimpiin kysymyksiin. Teeman ympärille järjestö tuottaa aineistoa useilla kielillä kouluja, järjestöjä ja mediaa varten, ja päivän tienoilla järjestetään tapahtumia ja kampanjoita ympäri maailman. Näin yhdestä päivästä on muodostunut vuotuinen kiinnekohta, jonka avulla ruoantuotannon ja ruokaturvan kysymykset pidetään esillä vuodesta toiseen.

Ruokaturva ja nälän poistaminen tavoitteena

Maailman ruokapäivän ydinviesti on ruokaturva: jokaisella ihmisellä tulisi olla mahdollisuus saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa. Tavoite on yhä kaukana, sillä yli 800 miljoonaa ihmistä elää edelleen nälkäisenä eri puolilla maailmaa. Päivä muistuttaa, että nälkä ei johdu pelkästään ruoan puutteesta vaan myös köyhyydestä, konflikteista ja siitä, miten ruoka jakautuu. Ruokaturva ymmärretäänkin laajasti: kyse on ruoan saatavuudesta, riittävyydestä, turvallisuudesta ja ravitsevuudesta, ei vain siitä, että ruokaa on jossakin olemassa.

Ruokapäivä kytkeytyy tiiviisti YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joista toinen tähtää nälän poistamiseen maailmasta. Tavoitteen aikajänne ulottuu vuoteen 2030, ja maailman ruokapäivä tarjoaa vuosittaisen hetken arvioida, miten lähellä tai kaukana tästä päämäärästä ollaan. Samalla päivä nostaa esiin ravitsemuksen: kyse ei ole vain ruoan määrästä vaan myös sen laadusta ja terveellisyydestä. Aliravitsemuksen ohella monissa maissa kamppaillaan yksipuolisen ruokavalion ja ylipainon kanssa, mikä tekee ravitsemuksesta päivän monitahoisen teeman.

Ruokahävikki osana ongelmaa

Maailman ruokapäivänä nousee säännöllisesti esiin myös ruokahävikki. Vaikka osa maailman ihmisistä näkee nälkää, arviolta noin kolmasosa tuotetusta ruoasta päätyy hukkaan jossakin vaiheessa tuotanto- ja jakeluketjua tai kotitalouksissa. Tämä ristiriita tekee hävikistä yhden päivän keskeisimmistä puheenaiheista. Hävikkiä syntyy koko ketjussa pellolta lautaselle: sadonkorjuussa, varastoinnissa, kuljetuksessa, kaupassa ja lopulta kotikeittiöissä, joissa ruokaa heitetään pois pilaantuneena tai tähteeksi jääneenä.

Ruokapäivän viesti kannustaa tarkastelemaan omia ruokatottumuksia ja vähentämään hävikkiä arjessa. Yksittäisten valintojen rinnalla päivä korostaa laajempia muutoksia maataloudessa, kaupan alalla ja ruokajärjestelmissä. Kun ruokaa tuotetaan, kuljetetaan ja varastoidaan vähemmän hukkaan, vapautuu resursseja sekä ympäristön että ruokaturvan hyväksi. Näin hävikin vähentäminen liittyy suoraan päivän laajempaan tavoitteeseen kestävämmästä ruoantuotannosta.

Suomi ja FAO

Suomi on FAO:n jäsenmaa ja osallistuu järjestön toimintaan maa- ja metsätalousministeriön kautta. Ministeriö kuvaa maailman ruokapäivän tilaisuutena kiinnittää huomiota globaaliin ruokaturvaan ja ravitsemukseen, jotka kytkeytyvät laajasti muihin yhteiskunnan kysymyksiin.

Ministeriön kansainvälisten asiain johtaja Aulikki Hulmi on toiminut Suomen edustajana FAO:n hallintoneuvostossa. Hän on korostanut, että ruokajärjestelmät nivoutuvat yhteen terveyden, metsä- ja vesivarojen hoidon, ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kanssa ja vaikuttavat viime kädessä yhteiskuntien vakauteen ja turvallisuuteen. Tämä näkökulma tekee maailman ruokapäivästä myös Suomessa enemmän kuin ravitsemuskysymyksen: se liittyy ulkopolitiikkaan, kehitysyhteistyöhön ja kestävään kehitykseen.

Miten ruokapäivä näkyy Suomessa

Suomessa maailman ruokapäivän nostavat esiin maa- ja metsätalousministeriö sekä Suomen YK-liitto, joka listaa päivän YK:n teemapäiviin ja julkaisee siihen liittyvää aineistoa. Päivä tarjoaa kouluille, järjestöille ja medialle luontevan ajankohdan käsitellä ruokaan, nälkään ja ruokajärjestelmiin liittyviä kysymyksiä.

Kansalaisyhteiskunta on ottanut päivän omakseen eri puolilla maailmaa, ja Suomessakin päivä näkyy esimerkiksi oppilaitosten tempauksissa ja järjestöjen viestinnässä. Ruokapäivä kannustaa pohtimaan oman ruokavalion ja ruokahankintojen vaikutuksia sekä vaatimaan kestävämpiä käytäntöjä maataloudessa ja kaupan alalla. Näin teemapäivä yhdistää maailmanlaajuisen ruokaturvakeskustelun arkisiin valintoihin, joita jokainen tekee ruokakaupassa ja keittiössä.

Milloin päivä on

Kiinteä päivä: aina 16. lokakuuta. Päivämäärä ei siirry viikonpäivän mukaan, vaan se on sidottu YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n perustamispäivään.

Liittyvät päivät

• Maailman terveyspäivä
• Maailman vesipäivä
• Maailman ympäristöpäivä