Isänpäivä

Alkuperä ja nimi

Isänpäivän idea levisi Yhdysvalloista, jossa Sonora Smart Dodd järjesti ensimmäisen isänpäivän 19.6.1910 Spokanen kaupungissa. Suomeen perinne tuli 1949, jolloin tamperelainen J. Tenkku ehdotti päivän viettoa lehdistössä. Isänpäivän vietto laajeni Suomessa 1960-luvulla ja vakiintui 1980-luvun puoleenväliin mennessä. Ajankohdaksi valittiin marraskuun toinen sunnuntai, jotta päivä asettui sopivaan tasapainoon äitienpäivän kanssa.

Historia

Isänpäivästä tuli vakiintunut liputuspäivä vuonna 1987, ja Helsingin yliopiston almanakka merkitsi sen liputuspäiväluetteloon. Vuonna 2019 päivä nousi virallisten liputuspäivien joukkoon, kun valtioneuvosto vahvisti 14.3.2019 muutoksen liputusasetukseen — sisäministeri Kai Mykkänen totesi muutoksen tasoittavan vanhempien välistä eroa, kun äitienpäivä oli ollut virallinen jo vuodesta 1947. Liputusasetus muutettiin tätä ennen vain kerran (1996), joten isänpäivän nosto oli 23 vuoden ajan ainutlaatuinen muutos.

Perinteet ja vietto

Isänpäiväaamuna lapset valmistavat aamupalan, antavat itsetehtyjä kortteja ja lahjoja — tyypillisesti Hugo Bossin partavettä, sukkia, työkaluja, kirjoja tai keittiölaitteita. Suomen lippu nostetaan salkoon. Tasavallan presidentti palkitsee Isänpäivänä ansioituneita isiä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalilla — käytäntö alkoi 1980-luvulla. Ravintoloissa isänpäivän brunssi on noussut suosituksi viime vuosikymmeninä.

Milloin päivä on

Isänpäivä on Suomessa aina marraskuun toinen sunnuntai. Käytännössä päivä osuu marraskuun 8. ja 14. päivän välille.

Liittyvät päivät

• Äitienpäivä