Romanien kansallispäivä

Alkuperä ja nimi

Romanien kansallispäivän päivämäärä 8.4. juontaa juurensa vuoden 1971 Lontoon ensimmäiseen kansainväliseen romanikongressiin, jossa päätettiin yhteisestä lipusta (sininen-vihreä, keskellä punainen kuusispokeinen pyörä), kansallishymnistä (Gelem, gelem) ja vakiintumisesta yhtenäiseksi kansaksi. Kongressissa 8.4. valittiin myöhemmin maailmanlaajuisesti vietettäväksi romanien kansallispäiväksi. Suomessa romaniyhdistykset hakevat 1990-luvulta lähtien tunnustusta päivän asemalle.

Historia

Romanien kansallispäivä lisättiin Helsingin yliopiston almanakkaan vakiintuneeksi liputuspäiväksi vuoden 2014 alusta. Päivä on yksi Suomen ensimmäisiä etnistä vähemmistöä juhlistavia liputuspäiviä saamelaisten kansallispäivän rinnalla. Suomen romanit ovat olleet maan vakiintunut vähemmistö 1500-luvulta lähtien, ja heidän asemansa on tunnustettu Suomen perustuslaissa (12 §) yhdessä saamelaisten kanssa.

Perinteet ja vietto

Päivänä nostetaan Suomen lippu salkoon — saa nostaa myös romanilipun rinnalle. Suomen romanifoorumi, romaniyhdistykset ja romaniasiain neuvottelukunta järjestävät seminaareja, juhlatilaisuuksia ja kulttuuritapahtumia. Romanikulttuurin näyttelyitä avataan museoissa ja kirjastoissa. Romaniaiheiset tv-ohjelmat ja sanomalehtijutut kohdistuvat romanien historiaan, kieleen ja yhteisön nykyiseen tilanteeseen. Helsingin kaupunki ja monet muut kunnat järjestävät päivän ympärille kulttuuriviikkoja.

Milloin päivä on

Romanien kansallispäivää vietetään aina 8. huhtikuuta. Päivämäärä viittaa vuoden 1971 ensimmäiseen kansainväliseen romanikongressiin Lontoossa.

Liittyvät päivät

• Saamelaisten kansallispäivä
• Lapsen oikeuksien päivä