Saamelaisten kansallispäivä

Alkuperä ja nimi

Päivän päivämäärä 6.2. juontaa juurensa vuoden 1917 saamelaiskokoukseen, joka oli ensimmäinen rajat ylittävä saamelaiskonferenssi. Eri maiden saamelaiset kokoontuivat 6.2.1917 keskustelemaan yhteisistä asioista, kuten kielen asemasta, oikeudellisesta tunnustuksesta ja perinteisten elinkeinojen suojelusta. Saamelaisten kansallispäivän vietto vakiintui myöhemmin laajan saamelaisyhteistyön myötä.

Historia

Saamelaisten kansallispäivä lisättiin Suomen kalenteriin vakiintuneeksi liputuspäiväksi vuonna 2004. Päivä on saamelaisten yhteinen, valtioiden rajat ylittävä juhla. Saamelaiskäräjät (perustettu 1996) ja saamelaisalueen kunnat ovat olleet keskeisiä päivän vakiinnuttamisessa. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista, joista enemmistö Inarissa, Utsjoella, Enontekiössä ja Sodankylän pohjoisosassa.

Perinteet ja vietto

Päivänä nostetaan Suomen lippu salkoon. Saamenlipun (värit punainen, keltainen, vihreä ja sininen; keskellä ympyrä, jonka punainen puoli kuvaa aurinkoa ja sininen kuuta) saa nostaa myös Suomen lipun rinnalle. Saamelaiskäräjät, saamelaismuseo Siida Inarissa ja saamelaisalueen koulut järjestävät juhlatilaisuuksia. Saamenkieliset jumalanpalvelukset, joiut, leuddit ja yhteislaulu yhdistävät yhteisöä. Yle Sápmi lähettää erikoisohjelmaa kolmella saamen kielellä (pohjoissaame, koltansaame, inarinsaame). Saamelaislipun nostaminen kuntien lippu­tankoihin alkaa Suomessa noin klo 8.

Milloin päivä on

Saamelaisten kansallispäivää vietetään aina 6. helmikuuta. Päivämäärä viittaa 6.2.1917 pidettyyn saamelaiskokoukseen.

Liittyvät päivät

• Romanien kansallispäivä
• Ruotsalaisuuden päivä
• Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä