Saamelaisten kansallispäivä

Alkuperä ja nimi

Päivän päivämäärä 6.2. juontaa juurensa vuoden 1917 Trondheimin saamelaiskokoukseen, joka oli ensimmäinen rajat ylittävä saamelaiskonferenssi. Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiset kokoontuivat 6.2.1917 Trondheimissa keskustelemaan yhteisistä asioista — kielen aseman, oikeudellisen tunnustuksen ja perinteisten elinkeinojen suojelusta. Saamelaisten kansallispäivän vietto vakiintui 1990-luvun pohjoismaisessa yhteistyössä.

Historia

Saamelaisten kansallispäivä lisättiin Suomen kalenteriin vakiintuneeksi liputuspäiväksi vuonna 2004. Päivä on Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän saamelaisten yhteinen juhla — ensimmäinen rajat ylittävä etnisen vähemmistön kansallispäivä Suomessa. Saamelaiskäräjät (perustettu 1996) ja saamelaisalueen kunnat ovat olleet keskeisiä päivän vakiinnuttamisessa. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista, joista enemmistö Inarissa, Utsjoella, Enontekiössä ja Sodankylän pohjoisosassa.

Perinteet ja vietto

Päivänä nostetaan Suomen lippu salkoon — saa nostaa myös saamenlipun (sininen-vihreä-punainen-keltainen, keskellä punasininen ympyrä) Suomen lipun rinnalle. Saamelaiskäräjät, saamelaismuseo Siida Inarissa ja saamelaisalueen koulut järjestävät juhlatilaisuuksia. Saamenkieliset jumalanpalvelukset, joiut, leuddit ja yhteislaulu yhdistävät yhteisöä. Yle Sápmi lähettää erikoisohjelmaa kolmella saamen kielellä (pohjoissaame, koltansaame, inarinsaame). Saamelaislipun nostaminen kuntien lippu­tankoihin alkaa Suomessa noin klo 8.

Milloin päivä on

Saamelaisten kansallispäivää vietetään aina 6. helmikuuta. Päivämäärä viittaa Trondheimin saamelaiskokoukseen 6.2.1917.

Liittyvät päivät

• Romanien kansallispäivä
• Ruotsalaisuuden päivä
• Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä