Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä

Alkuperä ja nimi

Elias Lönnrot allekirjoitti 28.2.1835 Vanhan Kalevalan esipuheen — eepoksen, jonka hän oli koonnut Vienan Karjalan ja Inkerinmaan rahvaanrunoista 1820–1830-luvun keruumatkoillaan. Vanha Kalevala (12 078 säettä) ilmestyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemana vuonna 1835. Uusi Kalevala, laajennettu versio (22 795 säettä), valmistui 1849. Kalevalan päivän valinta 28.2. perustuu juuri Lönnrotin esipuheen päiväykseen.

Historia

Kalevalan päivän vietto alkoi 1860-luvulla Helsingin yliopiston Savo-Karjalainen osakunta sen vuosijuhlana 28.2. Liputuspäivänä päivä vahvistui 1900-luvulla, ja Helsingin yliopiston almanakka merkitsi sen vakiintuneeksi liputuspäiväksi 1900-luvun loppupuolella. 'Suomalaisen kulttuurin päivä' -lisämääre liitettiin nimeen, sillä Kalevala kantaa monia kulttuurialoja: Sibeliuksen Kullervo (1892), Akseli Gallen-Kallelan maalaukset, ja modernit Kalevala-tulkinnat sarjakuvina, oopperoina ja teatterina ovat kaikki saaneet vauhtia eepoksesta.

Perinteet ja vietto

Päivänä nostetaan Suomen lippu salkoon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, kirjallisuusyhdistykset, koulut ja kirjastot järjestävät Kalevala-aiheisia tilaisuuksia. Kullervon, Lemminkäisen ja Aino-aiheiset kuvataidenäyttelyt ovat suosittuja. Kalevalan teemoja kierrätetään mediassa ja oppitunneilla — runonlausuntaa, kalevalamittaa harjoitellaan kouluissa. Kalevalan puvuilla — Kaarlo Hildénin 1920-luvulla suunnittelemilla naistenkansallispuvuilla — on oma juhlinta päivän kunniaksi.

Milloin päivä on

Kalevalan päivää vietetään aina 28. helmikuuta — Lönnrotin Vanhan Kalevalan esipuheen päiväys (28.2.1835).

Liittyvät päivät

• Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
• J.L. Runebergin päivä
• Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä
• Saamelaisten kansallispäivä