Ruotsalaisuuden päivä
Ruotsalaisuuden päivää eli suomenruotsalaisten päivää vietetään 6. marraskuuta. Päivä juhlistaa Suomen ruotsinkielistä väestöä — kansallista vähemmistöä, joka on osa Suomen kaksikielistä identiteettiä. Päivä on vakiintunut liputuspäivä.
Alkuperä ja nimi
Päivän päivämäärä 6.11. on Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin (1594–1632) kuolinpäivä — hän kuoli Lützenin taistelussa kolmikymmenvuotisen sodan aikana 6.11.1632. Suomenruotsalaisten kulttuurissa Kustaa II Aadolf on tärkeä historiallinen hahmo, joka edisti Pohjolan luterilaista uskonpuhdistusta ja akateemista oppia — hänen aikanaan perustettiin mm. Tarton yliopisto vuonna 1632. Ruotsalaisuuden päivän vietto Suomessa alkoi 1900-luvun alussa.
Historia
Ruotsalaisuuden päivä on vakiintunut Suomen kalenteriin liputuspäivänä 1900-luvulla, ja Helsingin yliopiston almanakka merkitsee sen vakiintuneeksi liputuspäiväksi. Päivä juhlistaa erityisesti suomenruotsalaista kulttuuria — Suomen ruotsinkielinen väestö (n. 5 % väestöstä) on perustuslain (17 §) tunnustama kansallinen vähemmistö, ja ruotsi on suomen rinnalla Suomen toinen virallinen kieli.
Perinteet ja vietto
Päivänä nostetaan Suomen lippu salkoon. Svenska Folkpartiet, Svenska Litteratursällskapet, Svenska kulturfonden ja Folktinget järjestävät juhlatilaisuuksia ympäri ruotsinkielisiä alueita — Pohjanmaata, Turunmaata, Uuttamaata ja Helsinkiä. Helsingissä järjestetään Folktingetin perinteinen pääjuhla, jossa palkitaan suomenruotsalaisen kulttuurin merkkihenkilöitä. Suomenruotsalaiset koulut, päiväkodit ja seurakunnat järjestävät teemapäiviä. Yle Vega ja muut ruotsinkieliset mediat lähettävät erikoisohjelmaa.
Milloin päivä on
Ruotsalaisuuden päivää vietetään aina 6. marraskuuta — Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä (6.11.1632).
Päivämäärä vuosittain
| Päivämäärä | Viikonpäivä |
|---|---|
| 6. marraskuuta 2025 | torstai |
| 6. marraskuuta 2026 | perjantai |
| 6. marraskuuta 2027 | lauantai |
| 6. marraskuuta 2028 | maanantai |
| 6. marraskuuta 2029 | tiistai |