Suomen luonnon päivä

Alkuperä ja nimi

Suomen luonnon päivän aloitti vuonna 2013 yhdeksän järjestön ryhmä: Metsähallituksen Luontopalvelut, Sitra, Suomen Latu, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto, Suomen Partiolaiset, Suomen Sydänliitto, Suomen ympäristökeskus ja Yle Luonto. Päivä haluttiin nostaa esille suomalaisen luontosuhteen ja jokamiehenoikeuksien kunniaksi — Suomi on yksi harvoja maita, joissa kansalaisilla on lainsäädännöllinen oikeus liikkua luonnossa, kerätä marjoja ja sieniä toisten maillakin.

Historia

Suomen luonnon päivä lisättiin vuonna 2023 Helsingin yliopiston almanakkaan vakiintuneeksi liputuspäiväksi. Päätöksen pontimena oli päivän laaja kansansuosio: vuosittainen 'Liputa luonnolle' -kampanja oli kerännyt sosiaalisessa mediassa ja kunnissa laajan vapaaehtoisen liputuksen jo ennen virallistumista. Suomesta tuli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa maa maailmassa, jolla on luonnolle omistettu virallinen liputuspäivä.

Perinteet ja vietto

Päivänä nostetaan Suomen lippu salkoon. Metsähallitus, Suomen Latu ja luontojärjestöt järjestävät ympäri maata satoja luontotapahtumia: opastettuja retkiä, sienestysretkiä, marjastusta, kansallispuistovierailuja ja luontopolkuja. Sosiaalisessa mediassa #suomenluonnonpäivä-tunnisteella jaetaan kuvia suosikkilähimaastoista. Monet kunnat avaavat luontoreittejä ja järjestävät avoimien ovien luontopäiviä. Päivä osuu suunnilleen sienestyskauden ja marjojen poimintakauden kanssa yhteen — kantarellit ja puolukat ovat keskeisiä iltaisten talouden ohessa.

Milloin päivä on

Suomen luonnon päivää vietetään aina elokuun viimeisenä lauantaina. Käytännössä päivä osuu elokuun 25. ja 31. päivän välille.

Liittyvät päivät

• Juhannuspäivä
• Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä