Syyspäiväntasaus
Syyspäiväntasaus on hetki, jolloin Aurinko ylittää päiväntasaajan etelään päin. Sen jälkeen yö on Suomessa päivää pitempi aina kevääseen asti.
Alkuperä ja nimi
Syyspäiväntasaus on kevätpäiväntasauksen vastinpari: Auringon keskipiste on jälleen tarkalleen päiväntasaajan yläpuolella, mutta liike jatkuu nyt etelään. Vuonna 2026 tasaus osuu 23. syyskuuta kello 3.05 Suomen aikaa, vuonna 2027 saman päivän kello 9.01. Helsingissä valoisaa aikaa on tasauspäivänä noin 12 tuntia 11 minuuttia, eli hieman yli puolet vuorokaudesta. Tasauksen jälkeen valo vähenee Suomessa nopeimmillaan koko vuoden aikana, sillä auringon rata leikkaa horisontin jyrkimmässä kulmassa juuri tasausten tienoilla. Pohjoisessa valon menetys on nopeampaa kuin etelässä.
Historia
Tasausten ja seisausten hetket ovat Suomessa perinteisesti olleet almanakan asia, ja almanakan julkaisemista on säädelty vuosisatoja. Ensimmäiset tälle alueelle laaditut almanakat julkaisi tähtitieteilijä Sigfrid Aronus Forsius kuninkaallisella yksinoikeudella vuosina 1608–1623. Turun akatemia, Helsingin yliopiston edeltäjä, julkaisi oman almanakkansa vuonna 1650, ja ensimmäinen suomenkielinen almanakka, Laurentius Tammelinin Almanach eli Ajan-Lucu, ilmestyi vuodelle 1705. Vuonna 1749 almanakan julkaisuoikeus annettiin yksinoikeutena tiedeakatemialle, ja vuonna 1810 se siirtyi Turun akatemialle. Yksinoikeus säilyi Helsingin yliopistolla vuoteen 1995 asti. Almanakkatoimisto laskee ja julkaisee tasausten ja seisausten kellonajat edelleen.
Perinteet ja vietto
Kansankalenterissa syyspäiväntasauksen paikkaa piti Santerin päivä 11. syyskuuta. Se tunnettiin silmien kirkastuspäivänä: kesän valoisan kauden jälkeen sytytettiin verstaiden lamput, ja mestarit tarjosivat oppipojilleen viinit. Päivään liittyi myös säänenteitä. Jos tikan ääni kuului tasauksen aikaan, luvassa oli hyvä talvisää, ja revontulten näkyminen ennusti pakkasia. Kun kalenteri uudistettiin 1753, tähtitieteellinen tasaus siirtyi kansankalenterin merkkipäivästä noin kymmenen päivää eteenpäin. Sadonkorjuun ja työvuoden päätepisteinä pidettiin joka tapauksessa mieluummin mikkelinpäivää ja kekriä kuin tasausta. Nykyisin tasaus on syksyn alkamisen vertauskuva uutisissa, ja revontuliharrastajille se merkitsee pimeiden öiden paluuta.
Milloin päivä on
Syyspäiväntasaus osuu 22. tai 23. syyskuuta. Tarkka hetki liikkuu tunteja vuodesta toiseen, ja karkauspäivä siirtää sitä neljän vuoden jaksoissa. Koska kellonaika ilmoitetaan Suomen aikaa, tasaus voi osua Suomessa eri vuorokaudelle kuin maailmanajassa: esimerkiksi vuonna 2026 hetki on maailmanajassa 23. syyskuuta kello 00.05 ja Suomessa saman päivän kello 3.05.
Liittyvät päivät
Päivämäärä vuosittain
| Päivämäärä | Viikonpäivä |
|---|---|
| 22. syyskuuta 2025 | maanantai |
| 23. syyskuuta 2026 | keskiviikko |
| 23. syyskuuta 2027 | torstai |
| 22. syyskuuta 2028 | perjantai |
| 22. syyskuuta 2029 | lauantai |
Blogista
- Syyspäiväntasaus 2026: milloin päivä ja yö ovat yhtä pitkätSyyspäiväntasaus 2026 on 23. syyskuuta klo 3.05. Katso tasausten tarkat ajat 2026–2032, miksi päivä on silloin vähän yötä pitempi ja milloin tasapäivä osuu.
- Vuodenajat Suomessa: kolme tapaa määrittää niiden alkuMilloin kevät, kesä, syksy ja talvi alkavat Suomessa? Vertaa tähtitieteellisiä, kalenterillisia ja termisiä vuodenaikoja ja katso, mistä niiden rajat lasketaan.
Lähteet
- Päiväntasaus — Wikipedia
- Yliopiston almanakka — Wikipedia
- Tasaus- ja seisauspäivien uskomuksia — Yliopiston almanakkatoimisto
Lähteet ovat ulkopuolisia; tarkat tiedot löytyvät alkuperäisistä julkaisuista.