Aimo

Alkuperä

Aimo on suomen kielen sanasta otettu etunimi; sana aimo merkitsee 'huomattavaa', 'mainiota' tai 'kunnon' — esimerkiksi aimo annos tai aimo mies. Nimi otettiin etunimikäyttöön 1900-luvun alkupuolella, kun suomenkielisiä merkitys- ja luontonimiä alettiin kansallisuusaatteen myötä antaa lapsille. Aimo kuuluu samaan myönteistä ominaisuutta kuvaavien suomalaisten miehennimien ryhmään kuin Onni, Toivo, Sulo, Armas ja Aatos. Nimipäivää vietetään 29. marraskuuta, ja se on almanakassa yksin omalla päivällään.

Merkitys

Suomeksi 'huomattava', 'mainio' tai 'kunnon, reilun kokoinen'; sävyltään nimi on rohkaiseva ja arvostava. Toisin kuin lainanimillä, merkitys on suoraan ymmärrettävissä suomen kielestä eikä ole kiistanalainen.

Kulttuuriset viitteet

Tunnetuin kantaja on metsätieteilijä ja poliitikko Aimo Kaarlo Cajander (1879–1943), joka toimi Metsähallituksen pääjohtajana, edistyspuolueen johtohahmona ja kolmesti Suomen pääministerinä (1922, 1924 ja 1937–1939). Hänen viimeisestä hallituksestaan jäi kieleen ilmaus 'malli Cajander', jolla tarkoitettiin talvisotaan lähteneiden miesten puutteellista, vain lakkikokardilla ja vyöllä täydennettyä siviiliasua. Sotahistoriasta tunnetaan myös asesuunnittelija Aimo Johannes Lahti (1896–1970), itseoppinut konstruktööri, jonka suunnittelemia aseita ovat kansainvälisesti tunnettu Suomi-konepistooli (KP/-31), Lahti-Saloranta-pikakivääri sekä L-39-panssarintorjuntakivääri eli 'Norsupyssy'. Kuvanveistäjä Aimo Tukiainen (1917–1996) puolestaan teki Helsingin Mannerheim-ratsastajapatsaan, joka paljastettiin 1960. Nimi henkii samaa vankkaa, myönteistä perussävyä kuin sen merkitys.

Suosio

Aimo oli hyvin suosittu 1900-luvun alkupuolella, erityisesti 1910–1940 syntyneillä, ja kuului tuolloin tavallisiin suomalaisiin miehennimiin. Sotien jälkeen sen suosio laski, ja nykyään se on vauvoilla harvinainen, vaikka sen myönteinen merkitys ja vankka, kotoinen sointi ovat säilyneet. Kuten monet saman kauden merkitysnimet, Aimo mielletään nykyisin lämpimäksi vanhan polven nimeksi, joskin perinteisten suomalaisnimien paluu on tuonut tällaisille nimille uutta kiinnostusta nuorten vanhempien parissa.

Lähinimet ja muunnokset

• Onni
• Sulo
• Toivo