Eemeli

Alkuperä

Eemeli on suomalainen muoto latinalaisesta sukunimestä Aemilius, joka pohjautuu sanaan aemulus ('kilpaileva', 'kilpailija', myös 'tarmokas'). Aemilius oli yksi antiikin Rooman vanhoista sukunimistä (gens Aemilia). Suvunnimestä kehittyi etunimi, joka tuli Suomeen kansainvälisen Emil-muodon kautta; vanhin suomalainen merkintä on vuodelta 1749 asussa Amilius. Eemeli on näistä täysin suomalaistunut, kolmitavuinen kansanmuoto, jonka rinnalla esiintyvät lähempänä latinan asua olevat Eemil ja Emil sekä lyhyt muoto Eemi.

Merkitys

Latinasta: aemulus, 'kilpaileva' tai 'tarmokas'. Sama latinalainen juuri on myös naisennimellä Emilia, joka kuuluu samaan nimiperheeseen.

Kulttuuriset viitteet

Nimen tunnetuin hahmo on Astrid Lindgrenin rakastetun lastenkirjasarjan Vaahteramäen Eemeli, vallaton mutta hyväsydäminen maalaispoika, joka jää kerta toisensa jälkeen kiinni kepposistaan ja saa istua rangaistuksena puuvajassa veistellen puu-ukkoja. Sarjan ensimmäinen kirja ilmestyi 1963, ja teoksia on käännetty kymmenille kielille. Tämä yhteys antaa nimelle iloisen ja kelmimäisen sävyn, ja kirjoista on tehty Suomessakin suosittuja elokuvia ja televisiosovituksia. Oikeiden henkilöiden joukossa nimeä kantaa esimerkiksi jääkiekkoilija Eemeli Suomi (s. 1995). Suurimman osan 1900-lukua Eemeli oli harvinainen, ja se yleistyi varsinaisesti vasta 1980-luvulta lähtien osana vanhojen kansanomaisten nimien paluuta. Nimipäivää vietetään 30. elokuuta.

Suosio

Eemeli nousi suosioon 1980-luvulta alkaen ja oli 2000- ja 2010-luvuilla hyvin suosittu suomalainen poikien nimi, jota annettiin sekä ensimmäisenä että toisena etunimenä. Se edustaa retrohenkistä, kansanomaista nimimakua, joka nosti samaan aikaan suosioon monia muitakin vanhoja kaksi- ja kolmitavuisia poikien nimiä. Lähimuotoja ovat lähempänä latinan asua olevat Eemil ja Emil sekä lyhyt Eemi. Eemeli kuuluu niihin retronimiin, jotka ovat siirtyneet isovanhempien polvelta suoraan vauvojen nimiksi.

Lähinimet ja muunnokset

• Eemil
• Eemi