Eljas

Alkuperä

Eljas on Elias-nimen suomalaistunut, kansanomainen rinnakkaismuoto. Elias pohjautuu hepreankieliseen nimeen Eliyyahu, joka merkitsee 'Herra on Jumala' tai 'Jahve on minun Jumalani'. Profeetta Elia on Vanhan testamentin keskeisiä hahmoja, ja nimi levisi Suomeen kirkon ja raamatunkäännösten myötä. Eljas on tästä murteellinen, j-äänteen sisältävä kotoinen asu, jonka rinnalla esiintyvät kansainvälinen Elias, kotoutunut Eelis ja lyhyt Eeli. Eljaksen nimipäivää vietetään 9. huhtikuuta yhdessä Elias-, Eelis- ja Eeli-muotojen kanssa.

Merkitys

Heprean Eliyyahu, 'Herra on Jumala' tai 'Jahve on minun Jumalani'. Nimi on teoforinen eli Jumalan nimeen viittaava, ja sama merkitys kulkee koko Elias-nimiperheessä.

Kulttuuriset viitteet

Eljas-nimeä ovat kantaneet useat tunnetut suomalaiset. Tunnetuin on lehtimies ja valtiomies Juho Eljas Erkko (1895–1965), Sanoma Oy:n omistaja ja Helsingin Sanomien päätoimittajasuvun jäsen, joka toimi Suomen ulkoministerinä 1938–1939 talvisodan alla. Metsätieteilijä Eljas Pohtila (1943–2014) oli Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ylijohtaja 1988–2003, ja historioitsija Eljas Orrman (s. 1943) on tutkinut Suomen keskiajan asutus- ja hallintohistoriaa. Urheilun puolelta nimeä kantaa pikajuoksija Eljas Aalto (s. 1996). Raamatussa profeetta Elia tunnetaan Karmelvuorella Baalin profeettoja vastaan asettuneena hahmona, joka kertomuksen mukaan temmattiin taivaaseen tulisilla vaunuilla. Nimipäivää vietetään 9. huhtikuuta.

Suosio

Eljas on koko Elias-nimiperheen muodoista verrattain harvinainen, mutta sitä on annettu tasaisesti läpi 1900-luvun, ja se on saanut uutta käyttöä 2000-luvulla vanhojen kotoisten ja raamatullisten nimien paluun myötä. Sitä annetaan sekä ensimmäisenä että toisena etunimenä. Samaa perhettä edustavat Elias, Eelis ja Eeli ovat olleet selvästi suositumpia, ja koko nimiperhe on jakanut nykyisen suosionsa. Eljas annetaan Suomessa useammin toisena kuin ensimmäisenä etunimenä.

Lähinimet ja muunnokset

• Elias
• Eelis
• Eeli