Nimipäivä

Ernesti

Nimipäivää vietetään 13. maaliskuuta.

Alkuperä

Ernesti on germaanisperäisen Ernst-nimen latinalaistyyppinen, oppineistossa suosittu -i-loppuinen muoto. Pohjana on muinaisyläsaksan sana ernust ('vakavuus, tarmo, taistelutahto'), ja Ernst levisi Eurooppaan keskiajalta lähtien muun muassa saksalaisten ruhtinassukujen, kuten Saksi-Coburgin huoneen, niminä; kansainvälisesti samasta juuresta ovat myös englannin Ernest ja ranskan Ernest. Suomalaiseen almanakkaan Ernesti merkittiin vuosiksi 1908–1928 ja palautettiin uudelleen vuonna 1973. Nimipäivää vietetään 13. maaliskuuta, joka juontuu keskiaikaisesta pyhän Ernestuksen muistopäivästä; samana päivänä almanakassa ovat myös lyhyt Erno ja kotoinen, etymologisesti erillinen Tarvo.

Merkitys

Ernst-juuren merkitys on 'vakava', 'tosissaan toimiva' tai 'tarmokas'; vanhemmissa tulkinnoissa siihen on liitetty myös taisteluintoisen soturin mielikuva. Ernesti periyttää tämän merkityksen kantanimeltään, ja sen latinalaisasuinen -i-loppu on tyypillinen 1800- ja 1900-lukujen vaihteen oppineistolle.

Kulttuuriset viitteet

Tunnettuja suomalaisia nimenkantajia ovat Pietarissa syntynyt lakimies, lehtimies ja poliitikko Ernesti Hentunen (1885–1951), joka julkaisi vuodesta 1928 kohua herättänyttä Totuuden Torvi -lehteä ja perusti Radikaalisen kansanpuolueen; lehdessään hän arvosteli avoimesti vallanpitäjiä ja sai siitä kahdesti vankeustuomion, ja häntä on kutsuttu 'tasavallan hovinarriksi'. Toinen kantaja on senaattori Ernesti Rikhard Rainesalo (1864–1929, vuoteen 1906 Rothström), joka toimi siviili- ja huoneenhallitustoimituskunnan päällikkönä autonomian ajan lopulla. Nimi oli 1900-luvun alkupuolella tyypillinen papiston ja virkamiehistön nimi: sitä kantoi jälkinimenään muun muassa lääninrovasti ja kansanedustaja Kaarlo Ernesti Aarnio (1877–1938). Ernesti kuuluu samaan nimiperheeseen kuin lyhyt Erno ja kansainvälinen Ernst.

Suosio

Ernesti on aina ollut harvinainen, juhlavaksi ja oppineeksi mielletty muoto, jonka käyttö painottui almanakkakausiin 1908–1928 ja 1973 jälkeen. Uusille vauvoille sitä annetaan hyvin harvoin, ja se mielletään vanhahtavaksi; arkikäytössä lyhyt Erno on aina ollut selvästi yleisempi saman nimiperheen muoto.

Lähinimet ja muunnokset

Nimen yleisyys

Suomessa 312 henkilöllä on tämä nimi.

Heistä 28 käyttää nimeä ensimmäisenä etunimenään.

Lähde: Digi- ja väestötietovirasto: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot (2026).

Samana päivänä myös

Seuraavat nimipäivät

PäivämääräViikonpäivä
13. maaliskuuta 2027lauantai
13. maaliskuuta 2028maanantai

Lähteet

Lähteet ovat ulkopuolisia; tarkat tiedot löytyvät alkuperäisistä julkaisuista.

Pidä kalenteri taskussa

Avaa puhelimessa