Hanna

Alkuperä

Hanna palautuu suoraan heprean nimeen Channah (חנה) 'armo, suosio'. Kreikkaan se siirtyi muodossa Hanna(h) Septuaginta-käännöksen myötä ja edelleen latinaan, jossa rinnalle vakiintui Anna. Hanna säilyttää heprealaisen alkukonsonantin, kun taas yleiseurooppalainen Anna on saman juuren kreikkalais-latinalainen, h-aluan menettänyt rinnakkaismuoto. Suomeen Hanna on tullut sekä raamatunkäännösten että pohjoiseurooppalaisen reformaatiokulttuurin välityksellä, ja se on vakiintunut omaksi itsenäiseksi etunimeksi viimeistään 1800-luvulla.

Merkitys

Heprean Channah merkitsee 'armoa' tai 'suosiota' – usein juuri jumalallista suosionosoitusta. Sama merkityskenttä periytyy Anna-, Johanna- ja Hannele-muotoihin, joissa kaikissa elää 'armon' perusajatus.

Kulttuuriset viitteet

Raamatussa Hanna esiintyy kahdesti: Vanhassa testamentissa Samuelin äitinä, joka rukoili Siilon pyhäkössä lasta ja sai pojan Herralta (1. Sam. 1–2), ja Uudessa testamentissa 84-vuotiaana profeettana, joka tunnisti Jeesus-lapsen Jerusalemin temppelissä (Luuk. 2:36–38). Hannan kiitosvirsi (1. Sam. 2:1–10) on klassinen Vanhan testamentin runoteksti, jota tutkijat ovat pitäneet Marian Magnificat-hymnin (Luuk. 1:46–55) selvänä esikuvana. Suomalaisia tunnettuja nimenkantajia ovat laulaja Hanna Pakarinen (s. 1981), Suomen ensimmäisen Idols-kauden voittaja vuonna 2004 ja Euroviisuedustaja 2007 kappaleella Leave Me Alone, sekä koreografi ja kirjailija Hanna Brotherus (s. 1968), joka on tunnettu yhteisötaiteellisesta tanssityöstään ja omaelämäkerrallisista teoksistaan. Median puolelta tunnetaan toimittaja ja juontaja Hanna Sumari (s. 1958). Nimipäivää vietetään 21. heinäkuuta yhdessä Johannan, Hannelen, Hannen, Jennan, Jennin, Jonnan ja Joannan kanssa – kaikki Channah-juuren jälkeläisiä.

Suosio

Hanna nousi suureen suosioon 1970-luvulla ja oli yksi 1980- ja 1990-lukujen yleisimmistä tyttöjen etunimistä Suomessa. Lyhyt, soinniltaan kirkas heprealainen muoto otettiin laajalti käyttöön juuri silloin, kun pidempi Anna alkoi tuntua edellisen sukupolven nimeltä – tyypillinen suomalainen sukupolvenvaihdosilmiö. 2000-luvulla antopiikki on tasaantunut, mutta nimi pysyy vakaana klassikkona.

Lähinimet ja muunnokset

• Anna
• Johanna
• Hanne
• Hannele