Iiro

Alkuperä

Iiro on Iisak-/Iisakki-nimen suomalaistunut lyhennysmuoto. Taustalla oleva heprealaisperäinen Iisak palautuu hepreaan Jitshak (Yitzhak) ja merkitsee 'hän nauraa'; nimi viittaa Vanhan testamentin kertomukseen, jossa Saara nauroi kuullessaan saavansa korkeassa iässä pojan. Nimi tuli Suomeen kristinuskon ja Raamatun myötä, ja siitä kehittyi joukko kotoisia muotoja, kuten Iiro, Iikka ja Isko. Samaan Iisak-nimiperheeseen liittyy sanonta 'rakentaa kuin Iisakinkirkkoa', joka kuvaa loputtomalta tuntuvaa hanketta. Iiro jakaa nimipäivänsä 19. joulukuuta Iisakin, Iikan ja Iskon kanssa.

Merkitys

Pohjautuu Iisak-nimeen, joka merkitsee heprean Jitshak-nimen mukaan 'hän nauraa'. Merkitystä ei pidetä kiistanalaisena, joskin se on toisinaan käännetty toiveeksi 'naurakoon Jumala'.

Kulttuuriset viitteet

Iiro-nimen tunnettuja suomalaisia kantajia ovat jazzpianisti ja säveltäjä Iiro Rantala (s. 1970), 1980-luvun lopulla perustetun Trio Töykeät -yhtyeen perustaja ja yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista jazzmuusikoista, joka on konsertoinut laajalti ulkomailla ja levyttänyt myös klassista ohjelmistoa; jääkiekkoilija Iiro Pakarinen (s. 1991), NHL:ssä Edmonton Oilersissa pelannut hyökkääjä; sekä entinen NHL- ja SM-liigapelaaja Iiro Järvi (s. 1965), joka edusti muun muassa HIFK:ta ja Quebec Nordiquesia. Iiro on lyhyt ja iloinen kotoinen muoto Raamatun Iisakista, joka oli Aabrahamin ja Saaran poika ja yksi Israelin kantaisistä. Nimipäivää 19.12. vietetään lähellä joulua yhdessä Iisakin ja muiden kotoisten muotojen kanssa.

Suosio

Iiro yleistyi selvästi 1900-luvun loppupuolella, kun lyhyet ja iskevät kotoiset poikien nimet nousivat muotiin, ja sitä on annettu tasaisesti myös 2000-luvulla. Nimi mielletään raikkaaksi mutta perinteiseen Iisak-juureen nojaavaksi nykyaikaiseksi pojannimeksi, ja se kuuluu samaan nimiperheeseen kuin Iisakki, Iikka ja Isko. Lyhyt, kaksitavuinen ja vokaalivoittoinen asu sopii hyvin myös nykyiseen poikien nimien muotiin.

Lähinimet ja muunnokset

• Iisakki
• Iikka
• Isko