Immi

Alkuperä

Immi on Impi-nimen rinnakkaismuoto, joka pohjautuu suomen kielen sanaan 'impi' (neito, neitsyt). Kansanuskoon liittyvän tulkinnan mukaan Immi on myös muinaissuomalaisen rakkauden haltijattaren nimi, joka hämmentää ihmisten sydämiä; tämä antaa nimelle oman mytologisen sävynsä Impin rinnalla. Immi vakiintui suomalaiseen almanakkaan vuonna 1929 Impin rinnakkaismuotona, ja nimipäivää vietetään 11. kesäkuuta yhdessä kantamuoto Impin kanssa. Miehennimenä Immi on hyvin harvinainen Immanuel-nimen lyhennys.

Merkitys

Pohjautuu suomen sanaan 'impi', neito tai neitsyt. Merkitys on sama kuin kantamuodolla Impillä, ja se on läpinäkyvä eikä kiistanalainen. Kansanuskon tulkinnassa nimi yhdistyy myös rakkauden haltijattareen.

Kulttuuriset viitteet

Tunnetuin nimen kantaja on runoilija Immi Hellén (1861–1937), yksi ensimmäisistä suomenkielisistä lastenrunoilijoista, joka kirjoitti tuhansia lastenrunoja eri lastenlehtiin; hänen tunnetuin tekstinsä on enkelilauluna tunnettu 'Maan korvessa kulkevi lapsosen tie' (Suojelusenkeli), joka kuuluu suomalaisen lasten laulu- ja virsiperinteen rakastetuimpiin, ja muita tuttuja ovat 'Kas kuusen latvassa oksien alla' ja 'Paimenpoika'. Toinen kantaja on tekstiilitaiteilija Immi Halsti (s. 1954). Immi on lyhyt ja kotoinen rinnakkaismuoto Impille, ja sen kalevalainen sekä kansanuskoon viittaava tausta erottaa sen kansainvälisistä nimistä. Nimipäivää vietetään 11. kesäkuuta.

Suosio

Immi on Suomessa hyvin harvinainen nimi, jota on annettu vain pienelle joukolle naisia ja muutamalle miehelle. Se on aina ollut selvästi kantamuoto Impiä harvinaisempi eikä ole koskaan noussut laajaan suosioon. Nimi vakiintui suomalaiseen almanakkaan vuonna 1929, ja sen kansanuskoon viittaava rakkauden haltijatar -tausta antaa sille oman erityisen sävynsä. Nimi mielletään vanhahtavaksi mutta kotoiseksi ja persoonalliseksi valinnaksi, jolla on kalevalainen kaiku. Tunnettu lastenrunoilijakantaja on osaltaan pitänyt nimen tunnistettavana.

Lähinimet ja muunnokset

• Impi