Nimipäivä

Nyyrikki

Nimipäivää vietetään 10. tammikuuta.

Alkuperä

Nyyrikki on suomalaisperäinen, kalevalaiseen mytologiaan pohjautuva miehennimi. Se juontuu metsänjumala Tapion pojasta Nyyrikistä, joka kansanrunoudessa ja Kalevalassa on metsänhaltija ja metsästäjien auttaja. Taustalla on Mikael Agricolan vuonna 1551 Daavidin psalttarin esipuheessa luettelema karjalaisten jumala Nyrckes (Nyrkäs), 'joka oravat antoi metsästä' — siis metsästysonnen jumala. Elias Lönnrot vakiinnutti hahmon nimen Nyyrikki-asuun Kalevalaa koostaessaan. Ristimänimeksi Nyyrikkiä ehdotettiin jo vuonna 1865 kansallisromantiikan hengessä, ja suomalaiseen almanakkaan se otettiin vuonna 1929. Lyhyitä rinnakkais- ja hellittelymuotoja ovat Nyyri, Nyyrö ja Nyri. Nimipäivää vietetään 10. tammikuuta; ortodoksisessa kalenterissa vastaava päivä on 6. helmikuuta.

Merkitys

Nimellä ei ole läpinäkyvää sanamerkitystä, vaan se on alkujaan jumalhahmon erisnimi. Sisällöltään se liittyy metsään, metsästykseen ja riistaonneen: Nyyrikki oli kansanuskossa metsänviljan ja metsästysonnen antaja, Tapion suvun jäsen.

Kulttuuriset viitteet

Nyyrikki tunnetaan ennen muuta Kalevalan hahmona. Neljännessätoista runossa metsästäjä rukoilee 'Nyyrikkiä, Tapion poikaa, miestä puhasta, punakypärää' veistämään pilkkoja ja rasteja metsään, jotta vieras kulkija löytäisi tien ja saaliin — Nyyrikki on siis metsän opastaja ja antaja. Tunnetuin nimeä kantanut suomalainen on elokuvaohjaaja Nyrki Tapiovaara (1911–1940), jonka koko nimi oli Veikko Nyyrikki Tapiovaara; taiteilijanimi Nyrki on lyhentymä juuri Nyyrikistä, eli nimi oli hänellä toisena etunimenä. Lyhyestä urastaan huolimatta Tapiovaaraa pidetään yhtenä taiteellisesti kunnianhimoisimmista suomalaisohjaajista; hän kaatui talvisodassa Tolvajärvellä helmikuussa 1940. Nimellä on vahva kansallisromanttinen sävy, ja se asettuu samaan Kalevalasta poimittujen jumalten- ja sankarinnimien joukkoon kuin Tapio, Ahti ja Ilmari.

Suosio

Nyyrikki on aina ollut hyvin harvinainen etunimi. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan nimen on 1900-luvun alusta lähtien saanut noin 200 miestä ja muutama kymmenen naista, ja useimmiten se esiintyy toisena tai kolmantena etunimenä ensimmäisen sijasta. Nimi kuuluu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kansallisromanttiseen nimistöön, jossa Kalevalasta poimittuja jumalten ja sankarien nimiä alettiin antaa lapsille. Se mielletään juhlavaksi, vahvasti suomalaiseksi ja perinteiseen kalevalaiseen nimistöön kuuluvaksi nimeksi.

Lähinimet ja muunnokset

Nimen yleisyys

Suomessa 66 henkilöllä on tämä nimi.

Nimi on 8 naisella ja 58 miehellä.

Lähde: Digi- ja väestötietovirasto: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot (2026).

Seuraavat nimipäivät

PäivämääräViikonpäivä
10. tammikuuta 2027sunnuntai
10. tammikuuta 2028maanantai

Lähteet

Lähteet ovat ulkopuolisia; tarkat tiedot löytyvät alkuperäisistä julkaisuista.

Pidä kalenteri taskussa

Avaa puhelimessa