Reima

Alkuperä

Reima on suomalaisperäinen miehennimi, joka pohjautuu suomen kielen sanaan reima 'reipas, vilkas'. Se kuuluu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa virinneeseen merkitysnimien aaltoon, jossa myönteisiä suomenkielisiä sanoja otettiin kastenimiksi vierasperäisten pyhimysnimien rinnalle. Nimeä ehdotettiin etunimeksi jo 1864, ja Suomen almanakkaan se otettiin 1929. Reima edustaa samaa kotoisten merkitysnimien perinnettä kuin esimerkiksi Toivo, Tarmo ja Into, joissa nimi kuvaa kantajaansa liitettyä myönteistä ominaisuutta. Nimipäivää vietetään 5. marraskuuta.

Merkitys

Merkitys on suoraan suomen sana reima 'reipas, vireä, ripeä'. Merkitys on täysin läpinäkyvä eikä jätä tulkinnanvaraa: nimi liittää kantajaansa reippauden, vireyden ja toimeliaisuuden mielikuvan.

Kulttuuriset viitteet

Tunnetuin kantaja on akateemikko ja arkkitehti Reima Pietilä (1923–1993), jota pidetään Alvar Aallon jälkeen yhtenä kansainvälisesti arvostetuimmista suomalaisarkkitehdeista. Hän suunnitteli puolisonsa Raili Pietilän kanssa monia orgaanisen arkkitehtuurin merkkiteoksia, kuten Tampereen Kalevan kirkon (1966), Espoon Dipolin (1966), Tampereen pääkirjasto Metson (1986) ja tasavallan presidentin virka-asunnon Mäntyniemen (1993); hän toimi arkkitehtuurin professorina Oulun yliopistossa 1973–1979, sai kansainvälisen UIA:n kultamitalin 1987 ja hänet nimitettiin akateemikoksi 1982. Pietilän omaperäistä, veistoksellista tyyliä pidettiin aikanaan poikkeuksellisena, ja se herätti niin ihastusta kuin kiivasta keskustelua. Toinen kantaja on jalkapalloilija ja valmentaja Reima Kokko (s. 1952). Sama sana on tuttu myös suomalaisesta lastenvaatemerkistä Reima (perustettu 1944 Kankaanpäässä), jonka nimi ei kuitenkaan juonnu kenestäkään perustajasta. Reiman nimipäivää vietetään 5. marraskuuta.

Suosio

Reima oli tavallisimmillaan 1900-luvun puolivälissä, etenkin 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin kotoiset merkitysnimet olivat suosittuja. Sittemmin sen anto on vähentynyt, ja vastasyntyneille sitä annetaan nykyään harvoin. Nimi on kuitenkin säilynyt tunnistettavana ja myönteissävyisenä, ja se mielletään selvästi suomalaiseksi miehennimeksi.

Lähinimet ja muunnokset

• Reima