Nimipäivä

Riitta

Nimipäivää vietetään 1. helmikuuta.

Alkuperä

Riitta yhdistetään useimmiten Birgitta-nimeen: muoto on kulkenut reittiä Birgitta > Brita/Britta > Riitta. Birgitta puolestaan juontuu iiriläisestä pyhimysnimestä Brighid. Pyhä Birgitta (n. 1303–1373) oli myöhäiskeskiajan tunnetuimpia pyhimyksiä, ja hänen kulttinsa kautta Birgitta-nimi lyhentymineen levisi laajaan käyttöön. Vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan Riitta voi pohjautua myös Margaretan italialaiseen lyhentymään Rita. Kotuksen mukaan Riitta liitetään tavallisimmin nimenomaan Birgittaan, ja se otettiin almanakkaan vuonna 1950 pyhän Birgitan muistopäivälle 1. helmikuuta. Suomessa Riitta vakiintui itsenäiseksi etunimeksi 1900-luvun alkupuolella.

Merkitys

Birgitta-tulkinnan mukaan merkitys palautuu kelttiläiseen sanaan, jonka tulkinta on 'korkea, jalo'. Margareta-tulkinnan mukaan taustalla on kreikan margarites 'helmi'. Merkitys on siis epävarma ja riippuu siitä, kumpaa kantanimeä pidetään lähtökohtana.

Kulttuuriset viitteet

Tunnetuin nimenkantaja on Riitta Uosukainen (s. 1942), kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja (1983–2003), opetusministeri ja vuosina 1994–2003 eduskunnan ensimmäinen naispuolinen puhemies; ennen poliittista uraansa hän työskenteli äidinkielenopettajana Imatralla ja teki lisensiaatintyönsä Minna Canthista. Urheilussa Riitta Salin (s. 1950) juoksi 400 metrin Euroopan mestaruuden Roomassa 1974 maailmanennätysajalla 50,14, joka on yhä Suomen ennätys, ja hänet valittiin tuona vuonna vuoden urheilijaksi; samoissa kisoissa hän voitti hopeaa myös 4×400 metrin viestissä. Riitta kuuluu samaan Birgitta-nimiperheeseen kuin Pirkko ja Britta. Nimipäivää vietetään 1. helmikuuta, pyhän Birgitan entisellä muistopäivällä.

Suosio

Riitta oli erittäin suosittu 1940-luvulta 1960-luvulle, suurten ikäluokkien aikaan, ja kuului tuolloin Suomen yleisimpiin tyttärennimiin. Monet noina vuosikymmeninä syntyneet suomalaisnaiset kantavat tätä nimeä joko ensimmäisenä tai toisena etunimenään. 1970-luvulta lähtien sen anto väheni selvästi, ja nykyään se mielletään ennen muuta klassikoksi ja keski-ikäisten ja sitä vanhempien naisten nimeksi.

Lähinimet ja muunnokset

Nimen yleisyys

Suomessa 36 497 henkilöllä on tämä nimi.

Heistä 23 854 käyttää nimeä ensimmäisenä etunimenään.

Lähde: Digi- ja väestötietovirasto: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot (2026).

Seuraavat nimipäivät

PäivämääräViikonpäivä
1. helmikuuta 2027maanantai
1. helmikuuta 2028tiistai

Lähteet

Lähteet ovat ulkopuolisia; tarkat tiedot löytyvät alkuperäisistä julkaisuista.

Pidä kalenteri taskussa

Avaa puhelimessa