Sampsa

Alkuperä

Sampsa on suomalaisperäinen miehennimi, joka tunnetaan ennen kaikkea Kalevalasta ja vanhasta kansanrunoudesta. Eepoksessa Sampsa Pellervoinen on kasvullisuuden haltija, joka kylvää metsät, suot ja pellot, ja nimi otettiin etunimikäyttöön kansallisromanttisen innostuksen myötä muiden kalevalaisten nimien tapaan 1800-luvun lopulta alkaen. Nimen tarkka alkuperä on hämärä; sitä on pidetty vanhana kansanomaisena nimenä, ja loppuosa -sa antaa sille kotoisen, suomalaisen äänneasun. Suomalaisessa almanakassa Sampsa viettää nimipäivää 7. joulukuuta.

Merkitys

Pohjautuu Kalevalan ja kansanrunouden Sampsa Pellervoiseen, kylvämisen ja kasvun haltijaan. Itse nimen sananmukainen merkitys on epävarma, ja sen sisältö liittyy ennen kaikkea kasvullisuuden ja kylvön myyttiseen hahmoon eikä yksittäiseen sanaan.

Kulttuuriset viitteet

Kalevalassa ja kansanrunoudessa Sampsa Pellervoinen on nuori kylväjä, joka saadaan herätettyä kylvämään maan kasvit ja puut; hahmosta on tullut kylvön ja maanviljelyksen vertauskuva, ja se antaa nimelle vahvan kalevalaisen ja luonnon vuotuiskiertoon liittyvän sävyn. Suomalaisia nykyajan nimen kantajia on muusikko Sampsa Astala (s. 23. tammikuuta 1974), Lordi-yhtyeen alkuperäinen rumpali taiteilijanimellä Kita, joka voitti yhtyeen kanssa Eurovision laulukilpailun 2006, ja sittemmin glam rock -yhtye Stala & SO:n keulahahmo. Toinen tunnettu Sampsa on poliitikko Sampsa Kataja (s. 3. huhtikuuta 1972 Keravalla), joka istui kansanedustajana Kokoomuksen riveissä vuosina 2007–2015. Nimi yhdistyy mielikuvissa sekä kansalliseepokseen että nykykulttuuriin. Nimipäivää vietetään 7. joulukuuta.

Suosio

Sampsa yleistyi etunimenä 1900-luvun jälkipuoliskolla, kun kalevalaiset ja kotoiset nimet saivat uutta suosiota. Se on ollut tasaisesti annettu poikien nimi, joka ei ole koskaan kohonnut aivan suosituimpien joukkoon mutta on säilynyt tunnettuna ja tunnistettavana. Vahva kansalliseepoksen tausta pitää nimen mielikuvissa elävänä ja kotoisena.

Lähinimet ja muunnokset

• Sampsa