Nimipäivä
Seppo
Nimipäivää vietetään 10. kesäkuuta.
Alkuperä
Seppo on muinaissuomalaisen sanan 'seppä' (rautatöiden tekijä) runokielinen muoto. Sana esiintyy laajalti vanhassa suomalaisessa runoudessa erityisesti Kalevalan kontekstissa, jossa Ilmarista kutsutaan toistuvasti seposeksi. Etunimikäyttöön sana otettiin kansallisromanttisella aikakaudella 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, kun suomalaisuusliikkeen mukana Kalevalan henkilönimiä ja sanastoa tuotiin etunimistöön. Seppo vakiintui suomalaiseksi miehennimeksi 1900-luvun alkupuoliskolla, ja nimipäivää vietetään 10. kesäkuuta. Kalevalainen sointu on antanut nimelle vahvan kansallisromanttisen kaiun.
Merkitys
Suomeksi 'seppo', vanha runokielen muoto sanasta 'seppä' — taitava rautatöiden tekijä. Kalevalassa sana on Ilmarisen vakioepiteetti, ja merkitys on suoraan suomen sanastoon vakiintunut.
Kulttuuriset viitteet
Kalevalan Seppo Ilmarinen on eepoksen keskeisimpiä hahmoja: hän takoo taivaankannen, Sammon ja kultaisen morsiamen. Tämä myyttinen kytkös on antanut nimelle pysyvän kansallisromanttisen aseman, sillä juuri Ilmarisen vakioepiteetti 'seppo' siirtyi 1800-luvun lopun suomalaisuusliikkeen myötä etunimistöön. Tunnettuja suomalaisia kantajia on keihäänheittäjä Seppo Räty (s. 1962), joka voitti keihäänheiton maailmanmestaruuden Rooman MM-kisoissa 1987 ja saavutti urallaan kolme olympiamitalia (hopea 1992 ja pronssit 1988 ja 1996); hänen ennätysheittonsa 96,96 metriä vuonna 1991 oli silloisen keihäsmallin maailmanennätys. Toinen tunnettu Seppo on pianisti ja kapellimestari Seppo Hovi (s. 1946), joka tunnetaan Yleisradion viihdeohjelmista kuten BumtsiBum-tietokilpailusta ja palkittiin Pro Finlandia -mitalilla 2020. Nimi yhdistyy mielikuvissa vahvasti Kalevala-perinteeseen ja 1940–1950-lukujen suomalaiseen miessukupolveen. Nimipäivää vietetään 10. kesäkuuta.
Suosio
Seppo oli yksi 1900-luvun puolivälin yleisimpiä suomalaisia miestennimiä, ja se oli huipussaan 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin se kuului lähes vuosittain suosituimpien poikien etunimien kärkijoukkoon. Nykyään uusien lasten nimenä se on harvinainen mutta tunnettu klassikko, joka yhdistyy mielikuvissa vahvasti sodanjälkeisten sukupolvien isiin ja Kalevalan kansallisromanttiseen nimistöön.
Lähinimet ja muunnokset
Nimen yleisyys
Suomessa 28 410 henkilöllä on tämä nimi.
Heistä 23 608 käyttää nimeä ensimmäisenä etunimenään.
Lähde: Digi- ja väestötietovirasto: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot (2026).
Seuraavat nimipäivät
| Päivämäärä | Viikonpäivä |
|---|---|
| 10. kesäkuuta 2027 | torstai |
| 10. kesäkuuta 2028 | lauantai |
Lähteet
Lähteet ovat ulkopuolisia; tarkat tiedot löytyvät alkuperäisistä julkaisuista.