Sippo

Alkuperä

Sippo on germaanisperäisen Sigfrid-nimen suomalaistunut kansanmuoto ja Sipi-nimen rinnakkaismuoto. Sigfrid pohjautuu muinaisgermaanisiin sanoihin sig ('voitto') ja frid ('rauha'), joten sen merkitys on 'voiton rauha'. Sama germaaninen nimi tunnetaan myös Nibelungenlied-eepoksen sankarin Siegfriedin nimenä. Nimi tuli Suomeen keskiaikaisen kirkon mukana, ja kansankielessä siitä kehittyi useita kotoisia asuja, joista almanakkaan pääsivät Siprin ohella muun muassa Sipi, Sippo, Sipro, Sipra ja Sihvo; näistä Sipri oli vanhin ja yleisin asu. Sippo kuuluu siten samaan laajaan Sigfrid-nimiperheeseen kuin Sipi, jonka kanssa se jakaa nimipäivän 15. helmikuuta.

Merkitys

Pohjautuu Sigfrid-nimeen, jonka osat sig 'voitto' ja frid 'rauha' antavat merkityksen 'voiton rauha'. Merkitys on yhteinen koko Sigfrid-nimiperheelle, myös rinnakkaismuodolle Sipi.

Kulttuuriset viitteet

Nimen taustahahmo on pyhä Sigfrid, keskiaikainen lähetyspiispa, jonka muistopäivän mukaan helmikuun 15. päivä vakiintui Sigfrid-johdosten nimipäiväksi. Sippo on vanha ja harvinainen miehennimi, jolla on hyvin vähän laajalti tunnettuja kantajia; nykyajan kantajista mainittakoon prikaatikenraali Sippo Ryynänen (s. 1950). Nimi tunnetaan ennen kaikkea kalenterinimenä ja osana kotoista Sigfrid-muotojen perhettä. Se kuuluu samaan nimiperheeseen kuin rinnakkaismuoto Sipi, jonka kanssa se jakaa sekä germaanisen alkuperän että nimipäivän 15. helmikuuta; molemmat ovat vanhoja, kansanomaisia asuja samasta esikuvasta.

Suosio

Sippo on hyvin harvinainen nimi: vuoden 2019 loppuun mennessä sen oli saanut Suomessa noin sata henkilöä, ja ensimmäisenä etunimenä sitä kantaa vain muutamia kymmeniä. Valtaosa kantajista on syntynyt 1900-luvun alku- ja keskivaiheilla, jolloin kansanomaiset Sigfrid-muodot olivat yleisempiä. Uusille lapsille nimeä ei juuri enää anneta, mutta vanhana kotoisena miehennimenä se tunnetaan koko maassa rinnakkaismuotonsa Sipi ohella, jonka kanssa se jakaa sekä alkuperän että nimipäivän.

Lähinimet ja muunnokset

• Sipi