Suoma

Alkuperä

Suoma on kotoinen suomalainen naisennimi, jonka loi kielentutkija ja pappi Antero Warelius vuonna 1849 syntyneelle tyttärelleen. Vaikka nimi muistuttaa sanaa 'Suomi', se ei pohjaudu siihen vaan verbiin 'suoda': Warelius piti tytärtään 'Jumalan suomana' eli Jumalan suomana lahjana. Nimi syntyi suomalaiskansallisen heräämisen hengessä — Warelius oli mukana muun muassa Suometar-lehden perustamisessa — ja se kuuluu samaan kansallisromanttiseen nimistöön kuin Suometar. Käyttöön Suoma vakiintui 1800-luvun jälkipuoliskolla, ja nimipäivää vietetään 8. huhtikuuta.

Merkitys

Nimi pohjautuu verbiin 'suoda' ja tarkoittaa 'Jumalan suomaa', siis Jumalan lahjoittamaa tai suomaa lasta. Yleisestä erehdyksestä poiketen se ei ole johdettu suoraan sanasta 'Suomi', vaikka samankaltaisuus on vahvistanut nimen kansallista sävyä.

Kulttuuriset viitteet

Suomalaisia nimen kantajia ovat esimerkiksi talousneuvoja Suoma Kyykoski (1882–1963), joka valmistui agronomiksi Mustialan maatalousopistosta 1906 ja jota pidetään tiettävästi maailman ensimmäisenä naisagronomina; hän kehitti pitkään maatalous- ja meijerialan opetusta. Myös lääkäri ja Lotta Svärd -järjestössä vaikuttanut Suoma af Hällström (1881–1954) sekä keihäänheittäjä Suoma Tapper (ent. Holm, s. 1941) kantoivat nimeä. Vahvasti kansallisromanttinen Suoma kuuluu samaan suomalaisuusliikkeen aikana muotoutuneeseen nimistöön kuin Suometar, ja sen synty liittyy kiinteästi 1800-luvun kansalliseen heräämiseen. Nimipäivää vietetään 8. huhtikuuta.

Suosio

Suoma on nykyään harvinainen nimi, jonka valtaosa kantajista on syntynyt ennen 1960-lukua. Se oli käytössä etenkin 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle, jolloin kansallisromanttiset, isänmaalliset nimet olivat suosittuja. Sittemmin nimen anto on selvästi vähentynyt, ja se mielletään suomalaisuusliikkeen ajan klassikoksi, jollaista uusille lapsille annetaan enää hyvin harvoin. Nimi on lähes yksinomaan naisten nimi, ja se tunnetaan vahvan kansallisen sävynsä kautta koko maassa.

Lähinimet ja muunnokset

• Suometar