Suometar

Alkuperä

Suometar on kirjallista alkuperää oleva suomalainen naisennimi, joka muodostuu maannimestä Suomi ja naispuolista olentoa ilmaisevasta -tar/-tär-johtimesta; sananmukaisesti se merkitsee 'Suomen tytärtä'. Nimen taustalla on Elias Lönnrot, joka 1830-luvulla suomensi virolaisen Salme-kansanrunon nimellä Suomettaren kosijat ja julkaisi sen Kantelettaressa. Suometar kuuluu samaan kansallisromantiikan hengessä luotujen -tar-loppuisten nimien joukkoon kuin Ilmatar ja Päivätär. Suomenkielisessä almanakassa nimipäivää vietetään 8. huhtikuuta yhdessä lyhyemmän muodon Suoma kanssa.

Merkitys

Muodostuu sanoista 'Suomi' ja -tar, joten merkitys on 'Suomen tytär' eli suomalainen nainen. Merkitys on läpinäkyvä eikä siitä ole kiistaa, ja se kantaa vahvaa kansallista, isänmaallista latausta.

Kulttuuriset viitteet

Suometar tunnetaan ennen kaikkea kansallisena vertauskuvana ja lehtinimenä. Vuonna 1847 perustettiin suomenkielinen sanomalehti Suometar, josta tuli fennomaanien eli suomalaisuusliikkeen keskeinen äänenkannattaja; lehti jatkui myöhemmin nimellä Uusi Suometar ja edelleen Uusi Suomi. Nimi liittyy läheisesti Suomi-neidon hahmoon, jolla 1800-luvun kansallisromantiikassa kuvattiin Suomea nuorena naisena. Naispuolista olentoa ilmaiseva -tar/-tär-johdin on tuttu myös Kalevalan jumalattarien nimistä, kuten Ilmattaresta, ilman neidosta ja Väinämöisen äidistä, mikä antaa Suomettarelle myyttisen, kalevalaisen kaiun. Laajalti tunnettuja henkilönnimen kantajia ei juuri ole, sillä Suometar on aina ollut hyvin harvinainen: 1800-luvun lopulta lähtien sitä on kantanut alle parisataa naista, eikä sitä annettu ensimmäiseksi nimeksi lainkaan vuosien 1965 ja 2016 välillä.

Suosio

Suometar on hyvin harvinainen nimi, joka oli suosituimmillaan 1920–1950-luvuilla mutta jonka anto sittemmin lähes loppui. 2000-luvulla nimi on tehnyt pienen paluun vanhojen ja kotoisten nimien suosion myötä, ja sitä on viime vuosina annettu jälleen yksittäisille tytöille. Nimi on silti yhä erittäin harvinainen, ja se mielletään kansallisromanttiseksi, vahvasti isänmaalliseksi etunimeksi.

Lähinimet ja muunnokset

• Suoma