Tapio

Alkuperä

Tapio on suomalaisen muinaisuskon ja Kalevalan metsänjumalan nimi: hän on metsän ja sen riistan haltija sekä Mielikin puoliso. Hahmo on vanha — Mikael Agricola mainitsi Tapion hämäläisten jumalana jo 1551 psalttarinsa esipuheessa. Kansanrunoudessa sana tapio merkitsi myös metsää tai metsän valtiasta. Itse Tapio-sanan etymologia on epävarma. Vaikka kyseessä on ikivanha sana, se otettiin yleiseen etunimikäyttöön vasta 1800-luvun kansallisromantiikan aikana, ja se merkittiin suomalaiseen almanakkaan 1908. Tapion rinnalla metsää hallitsi hänen puolisonsa Mielikki.

Merkitys

Tarkoittaa metsänjumalan nimeä. Ilmaus 'Tapion mies' merkitsee metsästäjää, ja metsää itseään kutsutaan Kalevalassa Tapiolaksi tai Tapion tarhaksi. Itse sanan kielellinen alkuperä on jäänyt hämäräksi.

Kulttuuriset viitteet

Suomalaisia nimen kantajia ovat esimerkiksi laulaja, näyttelijä ja urheilija Tapio Rautavaara (1915–1979), joka voitti keihäänheiton olympiakultaa Lontoossa 1948, muotoilija ja kuvanveistäjä Tapio Wirkkala (1915–1985), Iittalan lasitaiteen merkkihahmo, joka suunnitteli myös markan seteleitä, sekä keihäänheittäjä Tapio Korjus (s. 1961), joka voitti olympiakultaa Soulissa 1988. Kansanperinteessä metsästäjät rukoilivat Tapiolta ja antoivat hänelle uhreja saadakseen metsänonnea. Tapion mukaan on nimetty Espoon Tapiolan kaupunginosa, joka rakennettiin 1950-luvulla. Nimeä Tapani ei pidä sekoittaa Tapioon: Tapani on kreikkalaisperäisen Stefanus-nimen muoto eikä liity Tapioon. Nimipäivää vietetään 18. kesäkuuta. Wirkkala suunnitteli myös Helsingin vuoden 1952 olympialaisten postimerkkejä, ja Rautavaarasta tuli kultamitalin jälkeen yksi Suomen rakastetuimmista laulajista.

Suosio

Tapio oli suosittu erityisesti 1900-luvun puolivälissä, jolloin se annettiin usein sekä ensimmäisenä että toisena etunimenä. Nykyään uusien lasten nimenä se on harvinaisempi mutta säilyy tunnettuna ja arvostettuna klassikkona, jonka vahva yhteys luontoon ja Kalevalaan pitää sen elävänä.

Lähinimet ja muunnokset

• Tapio