Tuomas

Alkuperä

Tuomas on aramealais-heprealaisperäinen nimi, joka pohjautuu sanaan teʼoma ('kaksonen'). Uudessa testamentissa apostolista käytetään myös kreikkalaista lisänimeä Didymos, joka niin ikään merkitsee kaksosta. Nimi levisi läntiseen kristikuntaan kreikan (Thōmâs) ja latinan (Thomas) muotojen kautta, ja Suomeen se saapui kirkon mukana keskiajalla. Apostoli Tuomas oli yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta. Pitkästä nimestä on kehittynyt joukko kotoisia muotoja, kuten Tuomo, Tomi ja Tommi, jotka jakavat saman nimipäivän.

Merkitys

Aramean teʼoma, 'kaksonen'. Merkitys on vakiintunut ja juontuu suoraan nimen raamatullisesta taustasta; sama merkitys kantaa myös kreikkalaisessa rinnakkaisnimessä Didymos.

Kulttuuriset viitteet

Apostoli Tuomas tunnetaan 'epäilevänä Tuomaana', joka tahtoi nähdä ylösnousseen Jeesuksen haavat omin silmin ennen kuin uskoi; kristillisen perinteen mukaan hän vei myöhemmin evankeliumin aina Intiaan asti. Tuomaanpäivä 21. joulukuuta on vanha joulunajan aloittava merkkipäivä, ja sananlasku 'Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi' liittää nimen keskitalven juhlaperinteeseen — Tuomas avaa joulun ja Nuutinpäivä 13. tammikuuta päättää sen. Tunnettuja nykykantajia ovat säveltäjä ja kosketinsoittaja Tuomas Holopainen (s. 1976), sinfonista metallia soittavan Nightwish-yhtyeen perustaja ja pääsanoittaja, sekä kirjailija Tuomas Kyrö (s. 1974), suositun Mielensäpahoittaja-hahmon luoja. Nimipäivää vietetään 21. joulukuuta.

Suosio

Tuomas on klassikkonimi, joka on säilyttänyt suosionsa läpi 1900- ja 2000-lukujen ilman jyrkkiä muodin heilahduksia. Sitä on annettu tasaisesti sekä ensimmäisenä että toisena etunimenä, ja sen lyhyemmät muodot Tuomo, Tomi ja Tommi ovat pitäneet nimiperheen elävänä. Tuomas on ollut suomalaisessa käytössä jo keskiajalta lähtien, ja joulunalusajan nimipäivä pitää nimen vuosittain esillä ja vahvistaa sen mielikuvaa perinteisenä, vakaana suomalaisena miehennimenä.

Lähinimet ja muunnokset

• Tuomo
• Tomi
• Tommi