Ihmisoikeuksien päivä

Milloin ihmisoikeuksien päivää vietetään

Ihmisoikeuksien päivää vietetään vuosittain 10. joulukuuta. Päivämäärä on kiinteä eikä siirry viikonpäivän mukaan, joten päivä voi osua mille tahansa arki- tai viikonlopun päivälle. Kyseessä on Yhdistyneiden kansakuntien teemapäivä, joka muistuttaa jokaiselle ihmiselle kuuluvista perusoikeuksista.

Päivä ei ole virallinen vapaapäivä eikä liputuspäivä, vaan yhteinen muistutus ihmisoikeuksien merkityksestä ja niiden toteutumisen valvonnasta. Sen taustalla on ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, joka hyväksyttiin täsmälleen samana päivänä vuonna 1948. Maailmanlaajuisesti ihmisoikeuksien päivä on yksi näkyvimmistä YK:n teemapäivistä, ja sitä vietetään sadoissa maissa erilaisin tapahtumin. Suomessa päivä näkyy erityisesti järjestöjen kampanjoissa, oppilaitosten opetuksessa ja ihmisoikeustoimijoiden tilaisuuksissa.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 1948

Ihmisoikeuksien päivän perusta on ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 10. joulukuuta 1948. Julistus syntyi toisen maailmansodan jälkeen tarpeesta kirjata ylös oikeudet, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle kansallisuudesta, sukupuolesta, uskonnosta tai muusta asemasta riippumatta.

Julistuksessa on 30 artiklaa, jotka kattavat muun muassa oikeuden elämään, vapauteen ja turvallisuuteen, yhdenvertaisuuden lain edessä sekä sanan- ja ajatuksenvapauden. Asiakirjan valmistelua johti Eleanor Roosevelt, joka toimi julistuksen laatineen toimikunnan puheenjohtajana. Yleiskokouksessa kahdeksan valtiota pidättyi äänestämästä eikä yksikään äänestänyt julistusta vastaan. Julistus ei ole oikeudellisesti sitova sopimus, mutta siitä on tullut ihmisoikeustyön perusasiakirja, ja se on käännetty useammalle kielelle kuin mikään muu asiakirja maailmassa. Julistus on sittemmin toiminut perustana lukuisille sitoville ihmisoikeussopimuksille, ja siihen viitataan edelleen kansallisissa perustuslaeissa ja tuomioistuinten ratkaisuissa eri puolilla maailmaa.

YK julisti päivän vuonna 1950

Vaikka julistus hyväksyttiin jo vuonna 1948, itse teemapäivä sai alkunsa kaksi vuotta myöhemmin. YK:n yleiskokous julisti päätöslauselmallaan vuonna 1950 joulukuun 10. päivän ihmisoikeuksien päiväksi ja kutsui jäsenvaltioita ja järjestöjä viettämään sitä.

Päivämäärä valittiin tarkoituksella samaksi kuin julistuksen hyväksymispäivä, jotta teemapäivä muistuttaisi vuosittain asiakirjan sisällöstä ja sen velvoitteista. Sittemmin ihmisoikeuksien päivästä on tullut yksi YK:n näkyvimmistä teemapäivistä, ja sille valitaan usein vuosittain vaihtuva teema. Esimerkiksi vuoden 2024 teemana oli "Oikeutemme, tulevaisuutemme – juuri nyt", joka korosti ihmisoikeuksien merkitystä juuri tässä hetkessä.

Ihmisoikeuskeskus kansallisena toimijana

Suomessa keskeinen ihmisoikeustoimija on Ihmisoikeuskeskus, joka aloitti työnsä maaliskuussa 2012. Se muodostaa yhdessä ihmisoikeusvaltuuskunnan ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution, jonka tehtävänä on edistää ja turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Ihmisoikeuskeskus on riippumaton asiantuntija, joka edistää oikeuksia tiedottamalla, kouluttamalla ja laatimalla selvityksiä niiden toteutumisesta. Kansallinen ihmisoikeusinstituutio toimii kansainvälisten niin sanottujen Pariisin periaatteiden mukaisesti, jotka edellyttävät instituutiolta riippumattomuutta ja moniarvoista kokoonpanoa. Ihmisoikeuksien päivän tienoilla keskus tarjoaa opetuskäyttöön muun muassa lyhytelokuvan "Ihmisoikeuksien tarina" sekä perus- ja ihmisoikeuksia käsittelevän luentosarjan. Keskus ja kansallinen ihmisoikeusinstituutio täyttivät kymmenen vuotta vuonna 2022, ja merkkipäivän yhteydessä korostettiin ihmisoikeustyön ja oikeusvaltion puolustamisen kasvanutta merkitystä.

Amnestyn Kirjeitä vapaudelle -kampanja

Ihmisoikeuksien päivä näkyy Suomessa vahvasti myös Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnassa. Sen tunnetuin tempaus on Kirjeitä vapaudelle -kampanja (aiemmin Kirjeitä vapauden puolesta), jossa ihmiset eri puolilla maailmaa kirjoittavat viestejä niiden puolesta, joiden ihmisoikeuksia on loukattu.

Kampanja sai alkunsa aktivistien vuorokauden mittaisesta tempauksesta ihmisoikeuksien päivänä, ja se on sittemmin laajentunut yli 200 maahan. Kampanja-aika painottuu marras–joulukuulle ja huipentuu ihmisoikeuksien päivään 10. joulukuuta. Osallistujat kirjoittavat sekä tukiviestejä loukkausten kohteille että vetoomuksia päättäjille, jotka vastaavat ihmisoikeuksien toteutumisesta. Suomessa kampanjaan kuuluu myös oppilaitoksille suunnattu koulujen kirjemaraton, ja Amnesty järjestää päivän tienoilla tapahtumia verkossa ja paikan päällä. Kampanja on kasvanut yhdeksi maailman laajimmista ihmisoikeustempauksista, johon osallistuu vuosittain runsaasti yksittäisiä ihmisiä, kouluja ja yhteisöjä. Kun vetoomuksia kertyy suuri määrä, niitä on vaikea sivuuttaa, ja kampanjan ansiosta epäoikeudenmukaisesti vangittuja on vapautettu.

Päivä kouluissa ja juhlarahassa

Suomen YK-liitto pitää ihmisoikeuksien päivää esillä osana YK-teemapäivien kalenteria ja tarjoaa kouluille aiheesta opetusmateriaalia ja tehtäviä. Päivä tarjoaa luontevan hetken käsitellä oppitunneilla yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on saanut Suomessa myös konkreettisen muiston: Rahapaja laski vuonna 2008 liikkeeseen kahden euron juhlarahan julistuksen 60-vuotisjuhlan kunniaksi. Tapio Kettusen suunnittelemassa kolikossa on kuvattuna sydän ja teksti "HUMAN RIGHTS", ja rahaa lyötiin noin 1,5 miljoonaa kappaletta. Kolikko muistuttaa, että ihmisoikeudet eivät ole vain kansainvälinen periaate vaan osa kotimaista historiaa ja arkea. Päivän tienoilla järjestöt, oppilaitokset ja ihmisoikeustoimijat järjestävät seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja kampanjoita, joiden tavoitteena on lisätä tietoa oikeuksista ja muistuttaa, että niiden toteutuminen vaatii jatkuvaa työtä myös maassa, jossa oikeudet ovat verrattain hyvin turvattuja.

Milloin päivä on

Kiinteä päivä: aina 10. joulukuuta, samana päivänä kuin ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin vuonna 1948. Päivämäärä ei siirry viikonpäivän mukaan.

Liittyvät päivät

• Kansainvälinen äidinkielen päivä
• Maailman aids-päivä
• Kansainvälinen onnellisuuden päivä