Kansainvälinen onnellisuuden päivä

Päivää on vietetty vuodesta 2013

Kansainvälistä onnellisuuden päivää vietetään vuosittain 20. maaliskuuta. YK:n yleiskokous julisti päivän päätöslauselmallaan 66/281, joka hyväksyttiin 12. heinäkuuta 2012. Ensimmäisen kerran onnellisuuden päivää vietettiin 20. maaliskuuta 2013, ja siitä lähtien se on toistunut samalla kiinteällä päivämäärällä joka vuosi.

Päivän tarkoituksena on muistuttaa onnellisuuden ja hyvinvoinnin tärkeydestä osana kestävää kehitystä ja yhteiskuntien rakentamista. Taustalla on ajatus siitä, että ihmisten hyvinvointia ei voi mitata pelkästään taloudellisella kasvulla, vaan myös sosiaalisilla ja inhimillisillä tekijöillä. Teemapäivä kannustaa valtioita, yhteisöjä ja yksilöitä pohtimaan, mistä hyvä elämä todella koostuu ja millaisilla päätöksillä hyvinvointia voidaan vahvistaa.

Bhutanin aloite ja bruttokansanonnellisuus

Onnellisuuden päivän taustalla on Bhutanin tekemä aloite. Bhutan oli arvostanut kansalaistensa onnellisuutta taloudellisia tuloja korkeammalle jo 1970-luvulta alkaen, kun se otti käyttöön bruttokansanonnellisuuden käsitteen perinteisen bruttokansantuotteen rinnalle ja ohi. Ajatuksena oli mitata yhteiskunnan edistystä asukkaiden hyvinvoinnilla eikä pelkästään talouden tuotannolla.

Tämä lähestymistapa innoitti YK:ta nostamaan onnellisuuden ja hyvinvoinnin kansainväliselle asialistalle. Yleiskokous oli jo vuonna 2011 kehottanut jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota kansalaistensa onnellisuuteen ja mittaamaan sitä päätöksenteon tukena, ja seuraavana vuonna hyväksytty teemapäivä oli jatkoa tälle työlle. Onnellisuuden päivä liittää siten yhteen ajatuksen siitä, että hyvinvointi on poliittinen tavoite, jota kannattaa seurata ja edistää järjestelmällisesti eri puolilla maailmaa. Samalla se muistuttaa, ettei talouskasvu yksin riitä mittariksi sille, kuinka hyvin ihmiset voivat.

World Happiness Report ilmestyy samana päivänä

Onnellisuuden päivä on saanut näkyvyyttä erityisesti World Happiness Report -raportin ansiosta. Tämä kansainvälinen onnellisuusvertailu julkaistaan vuosittain 20. maaliskuuta yhdessä onnellisuuden päivän kanssa; käytäntö julkaista raportti juuri teemapäivänä vakiintui vuonna 2016. Ensimmäinen raportti oli ilmestynyt jo huhtikuussa 2012.

Raporttia tuottaa nykyisin Oxfordin yliopiston hyvinvoinnin tutkimuskeskus yhteistyössä tutkimusyhtiö Gallupin ja YK:n kestävän kehityksen ratkaisuverkoston (UN SDSN) kanssa. Vertailu asettaa maat järjestykseen sen mukaan, kuinka onnelliseksi niiden asukkaat arvioivat oman elämänsä. Koska raportti ilmestyy juuri onnellisuuden päivänä, teemapäivä saa joka kevät runsaasti huomiota tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa kaikkialla maailmassa.

Suomi onnellisuusvertailun kärjessä

Suomelle onnellisuuden päivällä on erityinen merkitys, sillä Suomi on sijoittunut World Happiness Report -vertailun kärkeen vuosi toisensa jälkeen. Maaliskuussa 2024 julkaistussa raportissa Suomi oli maailman onnellisin maa seitsemättä kertaa peräkkäin, ja maaliskuussa 2026 Suomi oli pitänyt kärkisijaa jo yhdeksän vuotta peräjälkeen.

Suomi nousi vertailun kärkeen ensimmäisen kerran vuonna 2018, ja kärkisija on toistunut joka vuosi siitä lähtien. Vuoden 2024 raportin julkistuksen yhteydessä tasavallan presidentti Alexander Stubb nosti esiin luonnon, luottamuksen ja koulutuksen Suomen menestyksen taustatekijöinä. Tulosta on Suomessa tulkittu monin tavoin: osa pitää kärkisijaa osoituksena toimivasta yhteiskunnasta ja vahvasta keskinäisestä luottamuksesta, kun taas osa muistuttaa, että raportti mittaa pikemminkin tyytyväisyyttä elämään kuin hetkellistä iloa tai riemua. Joka tapauksessa raportin julkaisupäivästä on tullut Suomessa vuosittain seurattu hetki, joka näkyy laajasti uutisoinnissa.

Mistä onnellisuusvertailun pisteet muodostuvat

World Happiness Report perustuu ennen kaikkea ihmisten omaan arvioon elämästään: vastaajia pyydetään asettamaan elämänsä asteikolle nollasta kymmeneen. Maiden välisiä eroja selitetään raportissa kuudella keskeisellä tekijällä, jotka ovat asukasta kohti laskettu bruttokansantuote, sosiaalinen tuki, terveet elinvuodet, vapaus tehdä omia elämänvalintoja, anteliaisuus sekä käsitykset korruptiosta.

Nämä tekijät eivät suoraan määrää maan sijoitusta, vaan ne auttavat ymmärtämään, miksi joissakin maissa elämään ollaan tyytyväisempiä kuin toisissa. Esimerkiksi vahva sosiaalinen tuki ja luottamus instituutioihin sekä toisiin ihmisiin nousevat usein esiin pohjoismaisten maiden hyvien tulosten selittäjinä. Mittaustapa on myös herättänyt keskustelua siitä, mitä onnellisuudella oikeastaan tarkoitetaan ja voiko sitä ylipäätään vertailla maiden välillä.

Miten päivää vietetään Suomessa

Suomessa onnellisuuden päivää pitää esillä erityisesti Suomen YK-liitto, joka listaa sen YK:n teemapäivien joukkoon ja tarjoaa siihen liittyvää aineistoa. Liitto on tuottanut muun muassa opettajille suunnattua materiaalia, jonka avulla onnellisuuden ja hyvinvoinnin teemoja voidaan käsitellä kouluissa osana globaalikasvatusta.

Monissa kouluissa ja oppilaitoksissa päivä tarjoaa luontevan tilaisuuden pohtia hyvinvointia, kiitollisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kirjastot, järjestöt ja työyhteisöt voivat omalta osaltaan nostaa päivänä esiin mielen hyvinvointia ja arjen pieniä ilonaiheita. Päivän teemat kytkeytyvät luontevasti myös laajempaan keskusteluun mielenterveydestä ja jaksamisesta. Päivä ei ole virallinen vapaapäivä eikä liputuspäivä, vaan ennen kaikkea muistutus pysähtyä hyvinvoinnin äärelle. Sosiaalisessa mediassa päivä näkyy vuosittain etenkin World Happiness Report -raportin julkistuksen aikaan.

Milloin päivä on

Kiinteä päivä: aina 20. maaliskuuta. Päivämäärä ei siirry viikonpäivän mukaan, vaikka kouluissa ja yhteisöissä päivää käsitellään usein lähimpänä arkipäivänä.

Liittyvät päivät

• Maailman mielenterveyspäivä
• Maailman terveyspäivä