Kaksosten päivä

Kaksosten päivää on vietetty vuodesta 2010

Valtakunnallista Kaksosten päivää vietetään vuosittain 2. helmikuuta. Päivän on käynnistänyt Suomen Monikkoperheet ry, ja sitä on vietetty vuodesta 2010 alkaen. Vaikka päivä on saanut nimensä kaksosista, se juhlistaa kaikkia monikkoja ja monikkoperheitä, siis myös kolmosia ja muita useamman lapsen sisaruksia. Monikoilla tarkoitetaan samalla kertaa syntyneitä sisaruksia, ja monikkoperhe on perhe, johon on syntynyt kaksoset, kolmoset tai useampia.

Päivän tarkoituksena on nostaa esiin ajankohtaisia teemoja monikkouteen ja monikkoperheiden arkeen liittyen. Käytännössä päivä yhdistää tiedon jakamista, kokemusten esiin tuomista ja monikkoperheiden näkyvyyden lisäämistä. Se tarjoaa monikkoperheille tilaisuuden tulla nähdyiksi ja kertoa omasta arjestaan laajemmalle yleisölle. Samalla päivä muistuttaa, että monikkous tuo perheen arkeen sekä iloa että omanlaisiaan haasteita, joihin moni perhe kaipaa vertaistukea.

Suomen Monikkoperheet ry päivän takana

Suomen Monikkoperheet ry on vuonna 1995 perustettu järjestö, joka toimii alueellisten monikkoperheyhdistysten valtakunnallisena kattojärjestönä. Järjestön tehtävänä on koordinoida jäsenyhdistysten vertaistoimintaa, ajaa monikkoperheiden yhdenvertaista huomioimista lainsäädännössä ja tuottaa tietomateriaalia monikkoudesta. Järjestö julkaisee muun muassa oppaita ja tietoa monikkoraskaudesta, odotuksesta ja monikkoarjesta.

Järjestön perustamiskokouksesta tuli kuluneeksi 30 vuotta 12. elokuuta 2025, ja juhlavuotta vietettiin teemalla "Voimaa vertaisuudesta". Juhlavuoden kunniaksi järjestö julkaisi myös 30-vuotishistoriikkinsa. Kaksosten päivä on yksi järjestön näkyvimmistä vuosittaisista tapahtumista. Sen viettoon osallistuvat myös alueelliset monikkoperheyhdistykset eri puolilla Suomea, jotka järjestävät omia tapahtumiaan ja jakavat tietoa monikkoudesta paikallisesti.

Vuosittain vaihtuva teema

Kaksosten päivälle valitaan joka vuosi oma teemansa, joka ohjaa päivän viestintää ja tapahtumia. Teemat ovat käsitelleet monikkouden eri puolia lapsuudesta aikuisuuteen.

Vuoden 2023 teemana oli "Kaksonen läpi elämän", joka muistutti, että kaksosuus ei ole vain lapsuuden asia vaan kulkee mukana koko elämän. Vuonna 2024 teemana oli "Murretaan myyttejä kaksosuudesta" ja vuonna 2025 "Voimaa vertaisuudesta". Vuoden 2026 teemaksi valittiin "Miksi kaksosuus kiehtoo?", joka pohtii kaksosiin liittyvää yleistä kiinnostusta.

Vaihtuva teema pitää päivän sisällön tuoreena vuodesta toiseen ja tarjoaa monikkoperheille kunakin vuonna uuden näkökulman jaettavaksi. Teema näkyy päivän viestinnässä, sosiaalisen median sisällöissä ja yhdistysten tapahtumissa, ja se valitaan tukemaan niitä asioita, jotka kulloinkin ovat monikkoperheiden elämässä ajankohtaisia.

Kuinka yleisiä kaksoset ovat Suomessa

Suomessa syntyy nykyisin noin 600 kaksosparia vuodessa. Monikkosynnytysten eli kaksos- ja kolmossynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on noin 1,3 prosenttia, ja eri lähteistä riippuen kaksossynnytysten osuudeksi mainitaan noin 1,5 prosenttia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syntymärekisterin mukaan vuonna 2024 kirjattiin 543 kaksossynnytystä ja 6 kolmossynnytystä.

Kolmoset ovat selvästi harvinaisempia: heitä syntyy tyypillisesti vain muutamaan perheeseen vuodessa. Vielä harvinaisempia ovat neloset ja viitoset, ja viitoset ovat syntyneet Suomessa viimeksi vuonna 1977. Tilastot perustuvat THL:n ylläpitämään syntymärekisteriin, joka on kerännyt synnytystietoja jo vuosikymmenien ajan. Näiden lukujen takana on siis tuhansia suomalaisia monikkoperheitä, joiden arkea Kaksosten päivä tekee näkyväksi.

Identtiset ja epäidenttiset kaksoset

Kaksoset jaetaan kahteen tyyppiin sen mukaan, miten he ovat saaneet alkunsa. Noin kolmasosa kaksosista on identtisiä eli samanmunaisia ja kaksi kolmasosaa epäidenttisiä eli erimunaisia. Samanmunaiset kaksoset syntyvät, kun yksi hedelmöittynyt munasolu jakautuu kahdeksi, kun taas erimunaiset saavat alkunsa kahdesta eri munasolusta. Samanmunaiset kaksoset ovat aina samaa sukupuolta ja muistuttavat toisiaan paljon, kun taas erimunaiset voivat olla eri sukupuolta ja erinnäköisiä kuten sisarukset yleensä.

Erimunaisten kaksosten yleisyyteen vaikuttavat useat tekijät. Hedelmöityshoitojen yleistyminen on lisännyt kaksosraskauksia, mutta kaksosuutta lisäävät myös äidin korkeampi ikä, aiemmat synnytykset ja hyvä ravitsemustila. Taipumus erimunaisiin kaksosiin on myös osittain perinnöllinen ja periytyy äidin suvun kautta. Samanmunaisten kaksosten osuus sen sijaan pysyy melko vakaana eikä juuri riipu näistä tekijöistä.

Murretaan myyttejä ja juhlistetaan monikkoutta

Kaksosiin liittyy paljon sitkeitä uskomuksia, joita Kaksosten päivän vuoden 2024 kampanja "Murretaan myyttejä kaksosuudesta" pyrki oikomaan. Yleisiä myyttejä ovat esimerkiksi käsitykset siitä, että kaikki kaksoset näyttävät samanlaisilta, pukeutuvat samoin, ovat luonteeltaan identtisiä tai pystyvät lukemaan toistensa ajatuksia. Kampanjassa kaksoset ja monikkoperheiden vanhemmat kertoivat omista kokemuksistaan sosiaalisessa mediassa.

Kaksosten päivä näkyy Suomessa erityisesti monikkoperheyhdistysten tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa, jossa käytetään esimerkiksi tunnistetta #kaksostenpäivä. Alueelliset yhdistykset järjestävät perhetapahtumia, ja päivän tietoa jaetaan muun muassa Facebook-sivulla "Valtakunnallinen Kaksosten päivä". Näin päivä tuo monikkoperheiden arkea ja vertaistukea näkyväksi koko maassa. Yksittäiselle perheelle Kaksosten päivä voi olla myös hetki pysähtyä oman monikkoarjen äärelle ja juhlistaa sitä yhdessä.

Milloin päivä on

Kiinteä päivä: aina 2. helmikuuta. Päivämäärä ei siirry viikonpäivän mukaan, vaikka perhetapahtumia järjestetään usein lähimpänä viikonloppuna.

Liittyvät päivät

• Maailman väestöpäivä
• Maailman terveyspäivä