Kansainvälinen palomiesten päivä

Muistopäivä työssä menehtyneille palomiehille

Kansainvälinen palomiesten päivä sai alkunsa surullisesta tapahtumasta. Australialainen vapaapalokuntalainen J. J. Edmondson esitti päivän perustamista, kun viisi palomiestä menehtyi maastopaloa sammuttaessaan Victorian osavaltiossa joulukuussa 1998. Tuulen äkillinen kääntyminen tulvi paloauton liekkeihin, kun miehistö oli matkalla täyttämään vesisäiliötä. Edmondsonin alkuperäinen ehdotus lähetettiin sähköpostitse 4. tammikuuta 1999, ja ajatus levisi nopeasti pelastusalan toimijoiden keskuudessa.

Päivän tarkoitus on kahtalainen. Se kunnioittaa palomiesten ja pelastushenkilöstön työtä ympäri maailman ja samalla muistaa niitä, jotka ovat menehtyneet tehtävissään. Edmondson ei tehnyt esitystä minkään virallisen järjestön kautta, vaan päivä vakiintui ruohonjuuritason aloitteesta, jonka pelastusalan yhteisöt eri maissa ottivat omakseen. Tästä syystä päivän takana ei ole YK:n tai vastaavan järjestön julistusta, vaan ammattikunnan oma muistoperinne.

Miksi päivää vietetään 4. toukokuuta

Päivämäärän valinta ei ole sattumaa. 4. toukokuuta on Pyhän Florianuksen muistopäivä, ja Florianus tunnetaan palomiesten suojeluspyhimyksenä. Monissa Euroopan maissa pelastusalan väki on viettänyt tätä päivää palokunnan päivänä jo ennen kansainvälisen palomiesten päivän vakiintumista, joten Edmondson kytki uuden muistopäivän samaan vanhaan perinteeseen.

Kytkös tekee päivästä yhtä aikaa modernin ja historiallisen. Yhtäältä se muistaa 1990-luvun lopun onnettomuudessa kuolleita palomiehiä, toisaalta se nojaa vuosisatojen takaiseen suojeluspyhimysperinteeseen. Suomalaisten kirjastojen tietopalvelu Kysy kirjastonhoitajalta vahvistaa, että päivää vietetään juuri 4. toukokuuta tämän pyhimyspäivän vuoksi ja että aloite tuli australialaiselta vapaapalokuntalaiselta. Sama päivämäärä toistuu vuodesta toiseen riippumatta siitä, mille viikonpäivälle se osuu.

Pyhä Florianus, palomiesten suojeluspyhimys

Florianus oli roomalainen upseeri, joka eli 200- ja 300-lukujen vaihteessa. Hän eteni asevoimien päälliköksi Noricumin maakunnassa nykyisen Itävallan alueella. Keisari Diocletianuksen vainojen aikana paljastui, ettei Florianus ollut ryhtynyt toimiin alueensa kristittyjä vastaan. Kun häntä käskettiin uhraamaan roomalaisille jumalille, hän kieltäytyi.

Perimätiedon mukaan Florianus hukutettiin Enns-jokeen myllynkivi kaulassa noin vuonna 304. Myöhemmin kristityt nostivat ruumiin ja hautasivat sen. Florianuksesta tuli paitsi palomiesten myös nuohoojien ja saippuankeittäjien suojelija, ja häntä kuvataan usein sammuttamassa paloa vesisangolla. Juuri veteen ja tuleen liittyvät tarinat ovat tehneet hänestä luontevan palokunnan symbolin, ja hänen muistopäivänsä antoi kansainväliselle palomiesten päivälle sen päivämäärän.

Sinipunainen tunnusnauha

Kansainväliseen palomiesten päivään liittyy oma tunnusnauhansa, jossa yhdistyvät sininen ja punainen väri. Värit eivät ole koristeita vaan viittaavat suoraan palomiehen työn kahteen pääelementtiin: punainen kuvaa tulta ja sininen vettä. Nauhassa sininen asettuu punaisen ylle ajatuksena, että vesi suojaa tulelta.

Tunnusnauhaa käytetään päivän merkkinä esimerkiksi rintapielessä, ja sen avulla nostetaan esiin niin palomiesten työtä kuin tehtävissään menehtyneiden muistoa. Värisymboliikka tiivistää koko ammatin ytimen yhteen merkkiin: palomies asettuu toistuvasti tulen ja veden väliin suojellakseen muita. Päivän kansainvälinen sisältö laajeni myöhemmin myös pelastustyössä kuolleiden yleisemmäksi muistamiseksi, ja monissa maissa päivänä muistetaan erikseen syyskuun 2001 terrori-iskuissa kuolleita pelastajia. Yksinkertainen kaksivärinen nauha toimii tunnistettavana symbolina riippumatta siitä, missä maassa päivää vietetään.

Miten päivä näkyy Suomessa

Suomessa kansainvälinen palomiesten päivä on vakiintunut pelastusalan huomiopäiväksi, vaikka se ei ole almanakan virallinen merkkipäivä. Sisäministeriö on huomioinut päivän omissa kanavissaan ja kiittänyt pelastusalan ammattilaisia heidän työstään. Pelastuslaitokset eri puolilla maata julkaisevat 4. toukokuuta tienoilla tervehdyksiä ja sisältöjä, joissa nostetaan esiin palomiesten ja koko pelastushenkilöstön arkea.

Päivä tarjoaa luontevan ajankohdan keskustella pelastustyön merkityksestä ja turvallisuudesta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja paikalliset palokunnat ovat aktiivisia toimijoita kentällä, ja media käsittelee päivänä palomiesten työtä ja ammatin vetovoimaa. Samalla nostetaan esiin pelastusalan koulutus ja se, miten alalle hakeudutaan, sillä ammatti vaatii sekä fyysistä kuntoa että kykyä toimia paineen alla. Käytännössä huomio näkyy ennen kaikkea pelastuslaitosten ja alan järjestöjen viestinnässä sekä sosiaalisen median sisällöissä, joissa muistetaan myös työssään menehtyneitä.

Palokuntatyö ja pelastusala Suomessa

Suomalaisen pelastustoimen erityispiirre on vahva vapaaehtoisuus. Ammattipalokuntien rinnalla toimii laaja sopimuspalokuntien ja vapaapalokuntien verkosto, joka vastaa merkittävästä osasta hälytystehtäviä erityisesti haja-asutusalueilla. Tämä rakenne tekee kansainvälisen palomiesten päivän sanomasta Suomessa konkreettisen: päivä koskettaa niin päätoimisia palomiehiä kuin tuhansia vapaaehtoisia palokuntalaisia.

Pelastusala tekee ympärivuotista työtä myös onnettomuuksien ehkäisyssä. SPEK ja pelastuslaitokset järjestävät erikseen koko perheen Päivä Paloasemalla -tapahtuman, joka on kansainvälisestä palomiesten päivästä erillinen, omalla aikataulullaan kulkeva turvallisuustapahtuma. Kansainvälinen palomiesten päivä puolestaan keskittyy nimenomaan ammattikunnan kunnioittamiseen ja menehtyneiden muistamiseen, ja se kytkee suomalaisen pelastuskentän osaksi maailmanlaajuista palomiesten muistoperinnettä.

Milloin päivä on

Kiinteä päivämäärä 4. toukokuuta joka vuosi viikonpäivästä riippumatta. Kyseessä on pelastusalan kansainvälinen muisto- ja huomiopäivä, ei almanakan virallinen liputus- tai vapaapäivä.

Liittyvät päivät

• Sairaanhoitajien päivä
• Kansainvälinen kätilöpäivä