Maailman pistekirjoituspäivä

Milloin maailman pistekirjoituspäivää vietetään

Maailman pistekirjoituspäivää vietetään vuosittain 4. tammikuuta. Päivämäärä pysyy samana joka vuosi, sillä se on valittu pistekirjoituksen kehittäjän Louis Braillen syntymäpäivän mukaan. Braille syntyi 4. tammikuuta 1809, ja hänen mukaansa nimetty kohopisteisiin perustuva kirjoitustapa on edelleen näkövammaisten luku- ja kirjoitustaidon perusta.

Yhdistyneet kansakunnat julisti päivän viralliseksi teemapäiväkseen, ja kansainvälisesti sitä on vietetty tammikuun alussa vuodesta 2019 alkaen. Suomalaiset näkövammaisjärjestöt olivat nostaneet päivän esiin jo aiemmin, joten se on ollut täällä tunnettu YK:n julistusta pidempään. Tammikuun alkuun ajoittuva päivä toimii vuosittaisena muistutuksena siitä, että lukutaito ja oikeus lukea omin käsin kuuluvat yhtä lailla näkövammaisille kuin näkevillekin.

Kuka oli Louis Braille

Louis Braille syntyi vuonna 1809 Coupvrayn kylässä Pariisin lähistöllä. Hän menetti näkönsä lapsena loukattuaan silmänsä isänsä satulasepän työpajassa naskalilla. Toinen silmä vaurioitui onnettomuudessa, ja tulehdus levisi myös terveeseen silmään, joten Braille sokeutui täysin jo varhain.

Braille pääsi opiskelemaan Pariisin sokeainkouluun, joka oli yksi maailman ensimmäisistä näkövammaisille tarkoitetuista oppilaitoksista. Koulussa käytetyt kohokirjaimet olivat hankalia ja hitaita lukea, ja Braille alkoi teini-ikäisenä kehittää omaa järjestelmäänsä. Hän sai sen valmiiksi 15-vuotiaana vuonna 1824 ja julkaisi menetelmänsä esittelevän kirjan vuonna 1829. Myöhemmässä laitoksessa hän karsi alkuperäisestä järjestelmästä hankalasti tunnistettavat viivamerkit ja jätti jäljelle pelkät pisteet. Braille kuoli vuonna 1852, ja hänen entisessä koulussaan järjestelmä otettiin virallisesti käyttöön vasta hänen kuolemansa jälkeen. Sen jälkeen kirjoitustapa levisi vähitellen sokeainopetuksen vakiintuneeksi standardiksi ympäri maailmaa.

Miten pistekirjoitus toimii

Pistekirjoitus eli braille perustuu kuuteen kohopisteeseen, jotka on järjestetty kahteen pystyriviin. Pisteiden erilaisista yhdistelmistä muodostetaan kirjaimet, numerot ja välimerkit, ja samaa periaatetta on laajennettu matemaattisiin merkintöihin sekä nuottikirjoitukseen. Lukija tunnustelee pisteitä sormenpäillään ja etenee riveittäin vasemmalta oikealle.

Järjestelmän vahvuus on sen tiiviys: kuudella pisteellä saadaan riittävästi yhdistelmiä koko kirjaimiston kattamiseen, ja yksittäinen merkki on tarpeeksi pieni luettavaksi yhden sormenpään alueelta. Pistekirjoitusta voidaan tuottaa käsin pistekirjoitustaululla ja puikolla, mekaanisella pistekirjoituskoneella tai sähköisellä pistenäytöllä, joka muuttaa tietokoneen tekstin kohopisteiksi reaaliajassa. Taitava lukija pystyy myös lyhennemerkintöjen avulla nopeuttamaan lukemista, kun yleisiä sanoja ja kirjainyhdistelmiä korvataan omilla merkeillään. Numeroita merkittäessä käytetään erillistä numeromerkkiä, joka kertoo, että seuraavat pistekuviot luetaan lukuina eikä kirjaimina. Lapsille pistekirjoitusta opetetaan vähitellen samaan tapaan kuin näkeville opetetaan kirjaimia ja lukemista.

YK:n teemapäiväksi vuonna 2018

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous julisti 4. tammikuuta maailman pistekirjoituspäiväksi marraskuussa 2018 päätöslauselmalla A/RES/73/161. Ensimmäistä kertaa päivää vietettiin kansainvälisesti 4. tammikuuta 2019.

Julistuksen taustalla on ajatus pistekirjoituksesta ihmisoikeuskysymyksenä. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus pitää pistekirjoitusta olennaisena koulutuksen, sananvapauden, tiedonsaannin ja yhteiskunnallisen osallisuuden kannalta. Teemapäivän tarkoitus on muistuttaa, että näkövammaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja osallistua edellyttävät saavutettavaa kirjoitettua tietoa, ei pelkkää ääneen luettua sisältöä. Samalla päivä nostaa esiin pistekirjoituksen aineistojen ja opetuksen saatavuuden, joka vaihtelee edelleen suuresti eri puolilla maailmaa.

Näin päivä vakiintui Suomessa

Suomessa maailman pistekirjoituspäivää on vietetty 2000-luvun alusta alkaen, jo ennen kuin YK teki siitä virallisen teemapäivän. Päivän tunnetuksi tekemisessä keskeisessä roolissa on ollut Näkövammaisten liitto, joka tiedottaa päivästä ja muistuttaa pistekirjoituksen merkityksestä.

Päivän ympärillä kerrotaan pistekirjoituksen historiasta ja nykykäytöstä sekä rohkaistaan opettelemaan ja tukemaan pistekirjoitustaitoa. Teemapäivä antaa kouluille, kirjastoille ja järjestöille vuosittaisen tilaisuuden nostaa esiin saavutettavuutta ja sitä, miten näkövammaiset lukevat ja kirjoittavat. Näin päivä kytkeytyy laajempaan keskusteluun yhdenvertaisesta tiedonsaannista ja saavutettavista palveluista. Esiin nostetaan usein myös huoli siitä, että pistekirjoitustaito ei pääsisi heikentymään äänipohjaisten apuvälineiden yleistyessä.

Pistekirjoitus suomalaisessa arjessa

Näkövammaisten liiton mukaan Suomessa on arviolta 50 000–60 000 näkövammaista, joista noin 10 000 on sokeita. Pistekirjoitus on monelle heistä keskeinen tapa lukea ja kirjoittaa tekstiä itse, ei vain kuunnella sitä.

Pistekirjoitus näkyy arjessa useassa paikassa. Lääkepakkauksiin merkitään lääkkeen nimi kohopisteillä, ja vastaavia pistemerkintöjä on esimerkiksi junien istuinpaikkojen numeroinnissa. Pistekirjoituksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistiin vuonna 2009 erityinen postimerkki, jonka kuvioon oli painettu sormin tunnusteltavia kohopisteitä. Kohomerkintöjä käytetään myös opasteissa, esimerkiksi hissien painikkeissa ja julkisten tilojen kylteissä, joissa ne auttavat liikkumaan itsenäisesti. Päivä muistuttaa, että vaikka äänikirjat ja puhetuki ovat yleistyneet, pistekirjoitus on yhä monelle näkövammaiselle ainoa tapa hahmottaa oikeinkirjoitus, välimerkit ja tekstin rakenne omin käsin.

Milloin päivä on

Kiinteä päivä: aina 4. tammikuuta, pistekirjoituksen kehittäjän Louis Braillen syntymäpäivänä.

Liittyvät päivät

• Kansainvälinen lukutaitopäivä
• Kirjan ja ruusun päivä