Maailman teatteripäivä

Mistä maailman teatteripäivässä on kyse

Maailman teatteripäivää vietetään joka vuosi 27. maaliskuuta. Kyseessä on Kansainvälisen teatteri-instituutin (ITI) julistama teemapäivä, joka kokoaa teatterintekijät ja yleisön juhlistamaan näyttämötaidetta ja sen merkitystä. Päivää on vietetty kansainvälisesti vuodesta 1962, ja sitä huomioidaan teattereissa kymmenissä maissa. ITI on Unescon yhteyteen perustettu teatterialan kansainvälinen kattojärjestö, jolla on keskuksia eri puolilla maailmaa.

Teatteripäivä ei ole virallinen vapaapäivä tai liputuspäivä, vaan kulttuurinen teemapäivä. Sen tarkoituksena on nostaa esiin teatterin asemaa taiteenlajina, muistuttaa esittävän taiteen merkityksestä yhteiskunnalle ja kiinnittää huomiota ilmaisunvapauteen. Suomessa päivästä käytetään nimeä maailman teatteripäivä, ja se kokoaa saman päivän alle teattereiden, järjestöjen ja harrastajien tapahtumat sekä vuosittaisen julistuksen, joka luetaan monissa teattereissa ennen illan esitystä.

Suomalainen Arvi Kivimaa päivän takana

Maailman teatteripäivän juuret ovat suomalaisessa aloitteessa. Kansainvälisen teatteri-instituutin silloinen presidentti, suomalainen teatterimies ja kirjailija Arvi Kivimaa ehdotti teemapäivän perustamista ITI:n maailmankongressissa vuonna 1961. Ehdotus hyväksyttiin, ja ensimmäistä kertaa maailman teatteripäivää vietettiin 27. maaliskuuta 1962.

Päivämäärä ei ole sattumaa. 27. maaliskuuta valittiin teatteripäiväksi, koska se oli Kansojen teatteri -näyttämön (Théâtre des Nations) vuotuisen kauden avajaispäivä. Suomalaisen aloitteen ansiosta teatteripäivällä on Suomessa erityinen kytkös: maailmanlaajuinen juhlapäivä sai alkunsa suomalaisen teatterivaikuttajan ehdotuksesta. Tämä tekee päivästä kotimaisesta näkökulmasta poikkeuksellisen, sillä harva kansainvälinen teemapäivä on lähtöisin Suomesta. Kivimaa oli aikansa keskeisiä teatterivaikuttajia ja toimi pitkään näkyvissä tehtävissä sekä kotimaisella teatterikentällä että kansainvälisessä teatterijärjestössä.

Maailman teatteripäivän julistus

Teatteripäivän tunnetuin perinne on vuosittainen maailman teatteripäivän julistus. ITI kutsuu joka vuosi jonkin jäsenmaansa arvostetun teatterintekijän kirjoittamaan viestin, joka käsittelee teatterin merkitystä ja sen suhdetta rauhaan ja kulttuuriin. Ensimmäisen julistuksen kirjoitti runoilija ja taiteilija Jean Cocteau vuonna 1962. Sen jälkeen viestin on kirjoittanut vuosittain vaihtuva näyttelijä, ohjaaja, näytelmäkirjailija tai muu teatterin merkkihenkilö.

Julistus käännetään kymmenille kielille ja luetaan teatteripäivänä teattereissa eri puolilla maailmaa, usein juuri ennen illan esityksen alkua. Viesti vaihtuu vuosittain, mutta sen punainen lanka pysyy: teatteri on yhteisen ymmärryksen ja vuoropuhelun väline. Julistuksissa nostetaan toistuvasti esiin myös ilmaisunvapaus ja se, että kaikkialla teatterintekijät eivät voi työskennellä vapaasti, vaan heitä voidaan rajoittaa esimerkiksi sukupuolen, taustan tai poliittisen toiminnan vuoksi. Vuosittain vaihtuva kirjoittaja antaa päivälle ajankohtaisen äänen säilyttäen samalla saman perusajatuksen.

TINFO Suomen ITI-keskuksena

Suomessa maailman teatteripäivää koordinoi Teatterin tiedotuskeskus TINFO, joka toimii Kansainvälisen teatteri-instituutin Suomen-keskuksena. TINFO välittää ITI:n vuosittaisen julistuksen suomalaisille teattereille ja kääntää sen suomeksi ja pohjoissaameksi, jotta viesti tavoittaa mahdollisimman laajan yleisön.

Käännetty julistus jaetaan teattereille käytettäväksi teatteripäivän esityksissä. Lisäksi TINFO on järjestänyt kumppaneineen kaikille avoimia maailman teatteripäivän tapahtumia. Keskuksen rooli tekee päivästä Suomessa järjestäytyneen: teatteripäivä ei jää pelkäksi kalenterimerkinnäksi, vaan sen ympärille rakentuu vuosittain konkreettista ohjelmaa ja yhteistä viestintää. TINFO kokoaa myös tietoa suomalaisen teatterikentän toiminnasta ja tukee alan kansainvälistä yhteistyötä.

Miten teatteripäivää vietetään Suomessa

Maailman teatteripäivä näkyy Suomessa ennen kaikkea teattereissa. Monet ammatti- ja harrastajateatterit lukevat vuosittaisen julistuksen ääneen ennen päivän esitystä ja nostavat teatteripäivän esiin viestinnässään. Päivä tarjoaa teattereille luontevan hetken muistuttaa yleisöä esittävän taiteen merkityksestä.

Myös harrastajateatterikenttä huomioi päivän. Suomen Harrastajateatteriliitto julkaisee maailman teatteripäivän julistuksen ja kannustaa jäsenteattereitaan juhlistamaan päivää. Päivänä voidaan järjestää erityisnäytöksiä, työpajoja, lukudraamoja tai avoimien ovien tilaisuuksia, joissa yleisö pääsee tutustumaan teatterin tekemiseen. Teatteripäivää voi huomioida myös ilman teatterikäyntiä: lukemalla vuoden julistuksen, jakamalla sen sosiaalisessa mediassa tai tutustumalla paikallisen teatterin ohjelmistoon. Kouluissa ja oppilaitoksissa päivä tarjoaa luontevan tilaisuuden käsitellä draamaa ja esittävää taidetta. Päivä muistuttaa, että teatteri on yhteisöllinen taidemuoto, joka elää yleisön ja tekijöiden kohtaamisesta.

Miksi teatteripäivä on olemassa

Maailman teatteripäivän tavoitteena on juhlistaa teatteria taidemuotona ja korostaa sen yhteiskunnallista merkitystä. Teatteri tuo ihmisiä yhteen, käsittelee yhteisiä kysymyksiä ja tarjoaa tilan eläytyä toisten kokemuksiin. Teemapäivä muistuttaa, että näyttämötaide on osa elävää kulttuuria, joka tarvitsee sekä tekijöitä että yleisöä.

Päivään liittyy alusta asti myös ajatus teatterista rauhan ja kulttuurin rakentajana. Vuosittaiset julistukset nostavat esiin ilmaisunvapauden ja sen, että teatterintekijöiden työtä voidaan rajoittaa esimerkiksi heidän taustansa tai mielipiteidensä vuoksi. Näin teatteripäivä ei ole pelkkä juhla, vaan myös kannanotto vapaan taiteen puolesta. Suomessa päivä yhdistää ammattilaiset, harrastajat ja yleisön saman teeman äärelle kerran vuodessa.

Milloin päivä on

Kiinteä päivä: aina 27. maaliskuuta. Päivämäärä ei siirry viikonpäivän mukaan, joten päivä voi osua myös viikonloppuun. Päivää on vietetty kansainvälisesti vuodesta 1962.

Liittyvät päivät

• Maailman runouden päivä
• Kirjan ja ruusun päivä