Ruisleipäpäivä

Mistä Ruisleipäpäivässä on kyse

Ruisleipäpäivää vietetään Suomessa vuosittain 28. helmikuuta. Kyseessä on Leipätiedotus ry:n koordinoima valtakunnallinen teemapäivä, joka nostaa esiin ruisleivän asemaa suomalaisessa ruokakulttuurissa ja kannustaa nauttimaan kotimaista ruista. Päivää on vietetty vuodesta 2017, jolloin suomalaiset valitsivat ruisleivän maan kansallisruoaksi.

Ruisleipäpäivä ei ole virallinen liputus- tai vapaapäivä, vaan leipäalan ja kansalaisten ylläpitämä teemapäivä. Sen tarkoitus on muistuttaa, että hapan, tumma ruisleipä on yksi suomalaisen ruokapöydän tunnusmerkeistä. Päivänä leipomot, kaupat ja yksittäiset ruisleivän ystävät jakavat reseptejä, tietoa ja kuvia rukiisesta leivästä sekä kertovat omista tavoistaan nauttia sitä. Päivä on samalla kunnianosoitus arkiselle leivälle, joka kuuluu lähes jokaisen suomalaisen ruokavalioon vuoden ympäri ja jonka asema on monelle itsestään selvä osa kotimaista ruokakulttuuria.

Ruisleipä äänestettiin kansallisruoaksi 2017

Ruisleipäpäivän taustalla on vuoden 2017 kansallisruoka-äänestys. Äänestyksen järjestivät yhdessä ELO-säätiö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä maa- ja metsätalousministeriö, ja se liittyi Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoteen.

Tulos julkistettiin 19. tammikuuta 2017. Ruisleipä keräsi 9 783 ääntä eli noin 25,7 prosenttia annetuista äänistä ja nousi voittajaksi. Toiseksi jäi karjalanpaisti reilun 400 äänen päähän, joten kisa kahden perinneruoan välillä jäi tiukaksi.

Äänestyksen eri vaiheisiin osallistui kaikkiaan lähes 50 000 suomalaista. Kesällä 2016 ehdokkaita ehdotti yli 11 000 ihmistä, minkä jälkeen raati valitsi kärkijoukon, ja loppuäänestykseen päätyi kaksitoista ehdokasta. Voiton myötä ruisleivästä tuli laajasti tunnustettu kansallisruoka, ja sen kunniaksi alettiin viettää Ruisleipäpäivää.

Miksi päivää vietetään juuri 28. helmikuuta

Ruisleipäpäivän päivämäärä ei ole sattumaa. Se osuu Kalevalan päivälle, jota vietetään samalla suomalaisen kulttuurin päivänä. Leipätiedotus on perustellut valintaa sillä, että leipä ja vilja ovat keskeisessä osassa Kalevalan tarinoita, joten ruisleivän juhlistaminen sopii luontevasti samalle päivälle.

Yhteys kansalliseepokseen korostaa, että ruisleipä ei ole vain ruokaa vaan osa suomalaista kulttuuriperintöä. Saman päivän jakaminen kulttuurin päivän kanssa sitoo rukiisen leivän pitkään perinteeseen ja antaa Ruisleipäpäivälle symbolisen merkityksen, joka ulottuu ruokapöytää laajemmalle. Päivämäärän kiinteys tekee siitä myös helpon muistaa: ruisleipää juhlitaan aina 28. helmikuuta.

Hapanleivän pitkä perinne

Ruisleivän valmistus perustuu hapatukseen. Perinteinen suomalainen ruisleipä kohotetaan hapanjuurella, jota kutsutaan raskiksi: se tehdään vedestä, ruisjauhosta ja edellisen leivontakerran taikinasta jääneestä juuresta. Hapanjuuren maitohappobakteerit ja hiivat antavat leivälle sen happaman maun ja nostattavat taikinan ilman lisättyä hiivaa.

Ruisleivän muoto vaihtelee maan eri osissa. Lännessä on leivottu ohutta, kuivaa reikäleipää, joka pujotettiin reiästä tankoihin kuivumaan katonrajaan, kun taas idässä on suosittu pehmeämpää, korkeampaa limppua. Reikäleivän kuivattu muoto syntyi käytännön tarpeesta: leipä säilyi syömäkelpoisena pitkään, kun sitä leivottiin muutaman kerran vuodessa suurina erinä. Tämä alueellinen kirjo kertoo siitä, kuinka pitkään ja monimuotoisesti ruista on leivottu suomalaisissa kodeissa. Hapanleipäperinne on säilynyt elävänä myös nykyleipomoissa, joissa moni ruisleipä tehdään yhä raskiin pohjautuen.

Ruis on runsaskuituisin kotimainen vilja

Ruisleivän suosiota selittää myös sen ravitsemuksellinen arvo. Suomessa ruis jauhetaan pääosin täysjyväjauhoksi, joten leipä sisältää runsaasti kuitua. Sydänliiton mukaan rukiissa on eniten kuitua kotimaisista viljoista, jopa noin 16 grammaa sataa grammaa täysjyväruisjauhoa kohti.

Kuidulla on edullinen vaikutus muun muassa kolesteroliaineenvaihduntaan, ja täysjyväruis kuuluu ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon. Leipätiedotuksen mukaan suomalaiset syövät ruista enemmän kuin missään muualla, vajaat 15 kiloa henkeä kohti vuodessa. Runsas ruisleivän käyttö turvaa osaltaan suomalaisten kuidunsaantia, ja juuri tämän arkisen mutta terveellisen roolin ympärille Ruisleipäpäivä on rakennettu.

Maku on silti monelle tärkein syy valita ruista: Leipätiedotuksen ja Pro Ruis ry:n kuluttajatutkimuksessa selvä enemmistö vastaajista kertoi syövänsä ruisleipää siksi, että se on hyvänmakuista. Ruisleivän kotimaisuus on myös vahvistunut. Vielä reilu vuosikymmen sitten noin puolet elintarviketeollisuuden käyttämästä rukiista tuotiin ulkomailta, mutta sittemmin koko ruisketju on sitoutunut kotimaiseen rukiiseen, mikä on lisännyt rukiinviljelyä ja kasvattanut omavaraisuutta.

Miten Ruisleipäpäivää vietetään

Ruisleipäpäivä näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Leipätiedotus jakaa päivän materiaaleja, kuten julisteita, infografiikkaa ja videoita, ja kannustaa ihmisiä julkaisemaan kuvia tunnisteella #ruisleipäpäivä. Käytössä on ollut myös leikkimielisiä ruisleipäaiheisia kuvafilttereitä.

Käytännössä päivää voi viettää yksinkertaisesti syömällä palan hyvää ruisleipää ja jakamalla oman suosikkitapansa nauttia sitä, oli kyse sitten voileivästä, ruisleivän ja juuston yhdistelmästä tai vasta uunista otetusta limpusta. Leipomot ja kaupat nostavat ruistuotteita esiin, ja monet kertovat päivän hengessä, mikä tekee ruisleivästä heille tärkeän. Näin päivä pitää vuosittain yllä keskustelua kansallisruoasta ja sen asemasta suomalaisessa arjessa.

Milloin päivä on

Kiinteä päivä: aina 28. helmikuuta (28.2.). Päivämäärä osuu Kalevalan päivälle eli suomalaisen kulttuurin päivälle eikä siirry viikonpäivän mukaan.

Liittyvät päivät

• Suomalaisen ruoan päivä
• Nuutinpäivä