Aprillipäivä

Alkuperä ja nimi

Aprillipäivän alkuperä on hämärä. Yksi yleisimmin esitetty selitys liittää sen vuoden 1582 Gregoriaaniseen kalenteriuudistukseen, jossa uudenvuoden vietto siirtyi maalis–huhtikuun vaihteesta tammikuun ensimmäiseksi: niitä, jotka eivät uudistuksesta tienneet, pilkattiin 1.4. 'huhtikuun hölmöinä'. Tarinaa pidetään kuitenkin myöhempänä keksintönä. Kirjallisia mainintoja huijauspäivästä löytyy 1500-luvun lopun Pohjois-Euroopasta, ja Suomeen tapa juurtui ruotsinvallan ajan kaupungeissa 1700-luvulla.

Historia

Suomalainen sanontakaava 'aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle' tunnetaan painettuina muunnelmineen ainakin 1800-luvun lopulta. Sillin ja kuraveden mainitsemista on selitetty paastoperinteen jäänteenä — paastokaudella nautittiin vähäarvoista ruokaa. Aprillipäivä on edelleen yksi harvoista suomalaisista juhlista, jolla ei ole virallista asemaa: se ei ole liputuspäivä eikä vapaapäivä, mutta sen vietto kouluissa, työpaikoilla ja mediassa on hyvin vakiintunutta.

Perinteet ja vietto

Lapset keksivät aamulla pieniä huiputuksia perheenjäsenille — tyypillisesti suolaa sokerin tilalle, hammastahnaa keksin täytteenä tai ilmoitus, että koulu on peruttu. Suomalaiset uutistoimitukset, sanomalehdet ja Yle ovat 1900-luvun alusta lähtien julkaisseet aprillipäivän vitsiuutisia, joista tunnetuin lienee Yleisradion 1962 vitsi värin lisäämisestä mustavalkotelevisioon nailonsukkien avulla. Yritykset julkaisevat aprillituotteita ja -mainoksia, joiden lopussa paljastuu pila.

Milloin päivä on

Aprillipäivä on aina 1. huhtikuuta. Pilojen on perinteisesti määrä loppua puoleenpäivään mennessä; iltapäivän pilkkaajaa kutsutaan 'aprillihölmöksi'.

Liittyvät päivät

• Vappuaatto
• Ystävänpäivä
• Unikeonpäivä