Vappuaatto

Alkuperä ja nimi

Vappuaatto on osa Pyhän Walpurgan muistopäivän edeltävää aattoa. Saksan kielialueella aatto tunnetaan nimellä Walpurgisnacht — pakanallisten kevätrituaalien yö, jota dokumentoidaan jo keskiaikaisissa lähteissä. Suomeen aattoperinne tuli 1700-luvun lopulta lähtien, ja se sai nykyiset karnevalistiset piirteensä 1900-luvun alussa, kun ylioppilaat ja teekkarit ottivat vapun omaksi keväjuhlakseen. Sana 'aatto' viittaa Walpurgan kunnioittamisen kynnykseen ja keskiaikaiseen perinteeseen, jossa juhla alkoi edellisestä illasta.

Historia

Helsingin teekkarien ja ylioppilaiden Havis Amanda -patsaan lakitusperinne sai alkunsa jo 1900-luvun alussa (ensimmäinen lakitus on ajoitettu vuoteen 1909, joidenkin lähteiden mukaan 1921), ja virallisen luvan se sai vuonna 1951. Patsaan loi Ville Vallgren. Käytäntö muodostui pian klassikkoperinteeksi, ja eri vuosina lakittavana on kunkin korkeakoulun ylioppilaslakki — vuosittain valitaan opiskelijajärjestöjen kesken. Vappuaaton iltaisten karnevaalien levittyä lähikaupunkeihin (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä) vapun viettoperinne sai valtakunnallisen luonteen.

Perinteet ja vietto

Klo 18 Havis Amandan lakitus Helsingin Kauppatorilla — Yle lähettää tapahtuman suorana, ja paikalle kerääntyy 50 000–100 000 katsojaa. Ylioppilaat hakevat valkoisen ylioppilaslakkinsa ulos kaapista ja pukevat sen päähän. Iltapäivä jatkuu opiskelijoiden vapuninvierroksin kortteleissa. Klo 23 monet opiskelijaravintolat järjestävät 'Vappurieha'-juhlia. Ilta päättyy aattoyön juhlintaan kauppakatu­alueilla. Lasten kannalta vappuaaton iltapäivä on usein ilmapallo- ja huminamarkkina; perheet kerääntyvät puistoihin ja toreille hauskaa pitämään.

Milloin päivä on

Vappuaattoa vietetään aina 30. huhtikuuta — vapun aattona. Päivä on Suomessa epävirallisesti vapaapäivä monille opiskelijoille ja työpaikoille (kaupat sulkevat klo 18 monella alueella).

Liittyvät päivät

• Vappu
• Juhannusaatto
• Jouluaatto
• Uudenvuodenpäivä