Pyhän Henrikin muistopäivä

Alkuperä ja nimi

Piispa Henrik tunnetaan Suomessa ennen kaikkea surmavirren kautta: Piispa Henrikin surmavirsi kertoo, kuinka talonpoika Lalli surmasi piispan Köyliönjärven jäällä. Kertomus on legendaa, ei dokumentoitua historiaa. Kaikki tieto Henrikistä on peräisin lähteistä, jotka on kirjoitettu yli sata vuotta hänen oletetun kuolemansa jälkeen, aikaisimmat vasta 1200-luvun lopulla, eikä yksikään 1100-luvun aikalaislähde mainitse häntä. Tutkijoiden näkemykset vaihtelevat: Tuomas Heikkilä on esittänyt Henrikin olevan pitkälti kansanperinteestä rakennettu pyhimyshahmo, kun taas toisen tulkinnan mukaan taustalla on todellinen apulaispiispa, joka järjesti Länsi-Suomen kirkollisia oloja 1100-luvun puolivälissä.

Historia

Heikinmessujen vietto alkoi 1200- ja 1300-luvun vaihteessa, ja Henrikistä tuli Turun hiippakunnan ja koko maan suojeluspyhimys. Muistopäiviä muodostui kaksi. Talvi-Heikki 19.1. viittaa Henrikin kuolinpäivään, joka perimätiedon mukaan oli 20.1., mutta pyhimyskalenterissa tuo päivä oli jo varattu Fabianukselle ja Sebastianukselle. Suomessa Henrikin muistopäivää vietettiin silti pitkään 20.1., ja 19. tammikuuhun siirryttiin vasta 1600-luvun lopulla. Kesä-Heikkiä 18.6. vietetään Henrikin jäännösten siirrosta Nousiaisista Turun tuomiokirkkoon 1300-luvun alkuvuosikymmeninä. Nousiaisten kirkossa on Henrikille 1400-luvulla rakennettu kivinen sarkofagi, joka on kenotafi eli muistoarkku: pyhimyksen jäännöksiä ei ole siinä koskaan säilytetty. Turun tuomiokirkosta vuonna 1924 löytynyt pääkallo ajoitettiin radiohiilimenetelmällä vuonna 2012 1100-luvulle, mikä vahvistaa ajoituksen mutta ei henkilöllisyyttä.

Perinteet ja vietto

Muistopäivä näkyy nykyisin lähinnä kirkollisena. Turun tuomiokirkossa pidetään muistopäivän iltana rukoushetki kirkon suojeluspyhimyksen muistoksi, ja evankelisluterilaisen kirkon kalenterissa päivä on merkitty pyhien muistopäiväksi. Katolinen kirkko pitää Henrikiä edelleen Suomen taivaallisena esirukoilijana: Helsingissä hänen mukaansa on nimetty Pyhän Henrikin katedraali, jossa säilytetään käsivarren luuta reliikkinä. Pyhän Henrikin tie on noin 140 kilometrin pituinen pyhiinvaellusreitti, joka yhdistää legendaan liitettyjä paikkoja Turusta Nousiaisten ja Köyliön kautta Kokemäelle. Reitin kohteet perustuvat perimätietoon eivätkä dokumentoituun tapahtumahistoriaan. Nimipäiväkalenterissa 19.1. on Heikin päivä, ja nimi Heikki on suoraa jatkoa Henrik-nimelle.

Milloin päivä on

Pyhän Henrikin muistopäivä on kiinteä 19. tammikuuta ja pysyy samana viikonpäivästä riippumatta. Sitä kutsutaan kansanomaisesti Talvi-Heikiksi erotuksena Kesä-Heikistä eli 18.6. vietettävästä Henrikin jäännösten siirron muistopäivästä.

Liittyvät päivät

• Loppiainen
• Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä
• Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä