Irina

Alkuperä

Irina on Irene-nimen venäläinen ja itäinen muoto. Irene pohjautuu kreikan sanaan eirēnē ('rauha'), ja kreikkalaisessa mytologiassa Eirene oli rauhan jumalatar. Irina-asu levisi ortodoksisen kirkon ja venäjän kielen myötä Itä-Eurooppaan, ja Suomessa se on perinteisesti liittynyt ortodoksiseen väestöön ja itäisiin yhteyksiin. Nimi kulkee samassa nimiperheessä muotojen Irene, Ira ja Iro kanssa. Nimipäivää vietetään 5. huhtikuuta yhdessä Irenen, Iran ja Iron kanssa.

Merkitys

Kreikan eirēnē, 'rauha'. Merkitystä ei pidetä kiistanalaisena, ja se antaa nimelle seesteisen ja sovinnollisen sävyn, joka on kulkenut nimen mukana antiikin jumalattaresta ortodoksiseen pyhimysperinteeseen.

Kulttuuriset viitteet

Tunnettuja suomalaisia nimen kantajia ovat näyttelijä ja laulaja Irina Björklund (s. 1973), joka palkittiin Jussilla parhaan naispääosan esittäjänä elokuvasta Minä ja Morrison ja teki läpimurtonsa elokuvassa Rukajärven tie (1999), sekä pop- ja suomirock-laulaja Irina Saari (s. 1975), jonka taiteilijanimi on Irina ja jonka platinaa myynyt albumi Älä riko kaavaa (2005) on hänen tunnetuimpiaan. Nimeä kantoivat useat varhaiskristilliset marttyyripyhät ja Bysantin keisarinnat, mikä vakiinnutti sen erityisesti ortodoksiseen kalenteriin. Irina-nimellä on Suomessa selvä ortodoksinen ja itäinen kaiku, mutta sitä kantavat myös täysin suomalaistaustaiset naiset. Nimipäivää vietetään 5. huhtikuuta yhdessä Irenen ja muiden rinnakkaismuotojen kanssa.

Suosio

Irina on Suomessa tasaisesti annettu, kansainvälinen nimi, jolla on slaavilainen sointi. Se ei ole koskaan kuulunut aivan suosituimpiin nimiin, mutta on säilyttänyt vakaan aseman erityisesti ortodoksisen perinteen piirissä ja itäisillä alueilla. Nimi mielletään tyylikkääksi, kansainväliseksi ja ajattomaksi, ja sen tunnettuutta ovat ylläpitäneet julkisuudesta tutut kantajat. Suomen ortodoksisen kirkon ja idän kulttuurisuhteiden kautta Irina on ollut maassa tunnettu ja luonteva nimi jo pitkään.

Lähinimet ja muunnokset

• Irene
• Ira