Iro

Alkuperä

Iro on Irene-nimiperheeseen kuuluva lyhyt naisennimi, joka palautuu kreikan sanaan eirēnē ('rauha'). Samaan perheeseen kuuluvat kantamuoto Irene, sen venäläisperäinen muoto Irina sekä rinnakkaislyhennys Ira. Iro-asu on perinteisesti yhdistetty ortodoksiseen Irina-pyhimykseen, ja sitä on Suomessa käytetty etenkin itäisten yhteyksien piirissä. Nimi on hyvin harvinainen ja luonteeltaan lähinnä naisten nimi, joskin sitä kantaa myös muutamia miehiä. Nimipäivää vietetään 5. huhtikuuta yhdessä muotojen Irene, Irina ja Ira kanssa.

Merkitys

Pohjautuu Irene-nimeen ja sitä kautta kreikan sanaan eirēnē, 'rauha'. Itse Iro-asulla ei ole tästä erillistä omaa merkitystä, vaan se kantaa kantamuotonsa seesteistä ja sovinnollista sävyä. Merkitystä ei pidetä kiistanalaisena.

Kulttuuriset viitteet

Tunnetuin nimen kantaja on jazzpianisti, -harpisti ja säveltäjä Iro Haarla (s. 1956), joka työskenteli pitkään puolisonsa, rumpali Edward Vesalan Sound & Fury -yhtyeessä ja teki Vesalan kuoleman jälkeen oman uran muun muassa arvostetulle ECM-levymerkille; hänelle myönnettiin Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinto vuonna 2006. Nimellä on myös oma kansanrunouden kaikunsa: laatokankarjalaisessa runoperinteessä esiintyy alkuäiti Iro-neito, joka eräiden toisintojen mukaan synnyttää Väinämöisen, Ilmarisen ja Joukahaisen — toisin kuin Kalevalan ilman impi, joka synnyttää Väinämöisen mereen. Myyttisen Iro-neidon nimen on sekin arveltu juontuvan ortodoksisesta Irina-pyhimyksestä, mikä sitoo kansanrunon hahmon ja etunimen samaan juureen. Nimipäivää vietetään 5. huhtikuuta.

Suosio

Iro on Suomessa hyvin harvinainen nimi, jota kantaa vain pieni joukko ihmisiä, enimmäkseen naisia ja muutamia miehiä. Se ei ole koskaan noussut laajaan suosioon, vaan on säilynyt persoonallisena, itäissävyisenä harvinaisuutena Irene-perheen reunalla. Lyhyt, kaksitavuinen asu sekä yhteys sekä rauhan merkitykseen että kalevalaiseen Iro-neitoon antavat nimelle oman erottuvan ja kotoisen kaikunsa.

Lähinimet ja muunnokset

• Irene
• Irina
• Ira