Maaria

Alkuperä

Maaria on Maria-nimen suomalaistunut, pidempi kirjoitusasu. Maria pohjautuu heprean nimeen Mirjam, joka tunnetaan Vanhassa testamentissa Mooseksen ja Aaronin sisarena ja Uudessa testamentissa Jeesuksen äidin Marian nimenä. Neitsyt Marian kunnioituksen myötä nimestä tuli koko kristikunnan yleisin naisennimi, ja Suomeen se saapui kirkon mukana keskiajalla. Kansankielessä Mariasta kehittyi runsaasti kotoisia muotoja; Maaria on näistä yksi, jossa pitkä alkuvokaali tuo nimeen suomalaisen sointivärin. Samaan nimiperheeseen kuuluvat muun muassa Maija, Mari, Maiju ja Marika.

Merkitys

Pohjautuu heprean nimeen Mirjam, jonka merkitys on epävarma ja kiistelty; tavallisimpia tulkintoja ovat 'kapinallinen', 'rakastettu' ja 'meren pisara'. Varmaa alkumerkitystä ei tunneta.

Kulttuuriset viitteet

Maaria-asu on Suomessa tuttu myös paikannimenä: Maaria (ruotsiksi S:t Marie eli pyhä Maria) oli itsenäinen pitäjä ja kunta, joka liitettiin osin vuonna 1944 ja kokonaan 1960-luvulla Turkuun. Maarian keskiaikainen harmaakivikirkko on yksi Suomen vanhimmista kivikirkoista, ja sen seurakunta kuuluu maan vanhimpiin; sekä pitäjä että kirkko on omistettu Neitsyt Marialle, mistä nimi juontuu. Kirkon keskiaikaiset kalkkimaalaukset ovat aiheidensa puolesta harvinaisia suomalaisessa kirkkotaiteessa, ja Maarian seurakunta on edelleen yksi Turun seudun suurimmista. Henkilönnimenä Maaria on nykyään selvästi tavallisempi toisena kuin ensimmäisenä etunimenä, ja se annetaan usein yhdysnimen osana, kuten Kukka-Maaria. Nimipäivää vietetään 2. heinäkuuta yhdessä muiden Maria-johdannaisten kanssa.

Suosio

Maaria oli henkilönnimenä tavallisimmillaan 1900-luvun puolivälissä. Nykyään se annetaan uusille lapsille verraten harvoin ensimmäisenä nimenä, mutta se elää vahvasti toisena etunimenä ja yhdysnimien osana. Pidempi alkumuoto Maria sekä sen lukuisat kotoiset muodot, kuten Maija ja Mari, pitävät koko nimiperheen elävänä ja tunnistettavana.

Lähinimet ja muunnokset

• Maria
• Maija
• Mari
• Maiju