Kansainvälinen kissojen päivä

Milloin kissojen päivää vietetään ja mistä se alkoi

Kansainvälistä kissojen päivää vietetään joka vuosi 8. elokuuta. Päivän käynnisti vuonna 2002 eläinsuojelujärjestö International Fund for Animal Welfare, ja nykyisin sen koordinoinnista vastaa International Cat Care -järjestö. Teemapäivän ydinajatus on kiinnittää huomiota kissojen hyvinvointiin ja erityisesti kodittomien kissojen asemaan.

Päivä ei ole virallinen liputus- tai vapaapäivä vaan eläinsuojelun ympärille rakentunut tietoisuuspäivä. Suomessa sen näkyvyys nojaa eläinsuojelujärjestöjen, löytöeläintalojen ja median viestintään. Päivästä käytetään myös nimiä maailman kissojen päivä ja kissapäivä. Kissa on koiran ohella maan yleisimpiä lemmikkejä, mikä tekee aiheesta laajasti tunnistettavan. Elokuun alku osuu myös ajankohtaan, jolloin kesän aikana hylättyjen ja villiintyneiden kissojen määrä on tyypillisesti kasvanut, mikä korostaa päivän sanomaa.

Suomen kissakriisi lukuina

SEY Suomen eläinsuojelu puhuu suoraan kissakriisistä. Järjestön arvion mukaan Suomessa on vuosittain avun tarpeessa vähintään 20 000 kissaa. Näistä lähes 10 000 päätyy löytöeläintaloihin, ja vain noin joka viides löytökissa palautuu takaisin alkuperäiseen kotiinsa.

Ongelman vakavuus näkyy myös viranomaisaineistossa. Ruokaviraston vuoden 2019 raportissa eläinlääkärit nostivat kissojen pahimmiksi eläinsuojeluongelmiksi vapaasti lisääntyvät ja villiintyneet kissapopulaatiot, kissojen hylkäämisen sekä vakavan laiminlyönnin. Kun vapaana ulkoilevat kissat lisääntyvät hallitsemattomasti, syntyy villiintyneitä populaatioita, joiden koko kasvaa monilla alueilla. Osa hylätyistä kissoista menehtyy luonnossa nälkään tai syksyn ja talven pakkasiin. SEY peräänkuuluttaa myös kuntien vastuuta villiintyneiden kissapopulaatioiden hoidossa sekä laajaa tiedotusta vastuullisesta kissanpidosta. Kissakriisi ei ole kausi-ilmiö vaan ympärivuotinen ongelma, jonka kissojen päivä nostaa elokuussa esiin.

Miksi leikkauttaminen katkaisee kierteen

Eläinsuojelujärjestöjen keskeinen viesti kissojen päivänä on leikkauttamisen tärkeys. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry on nimennyt aiheelle oman kampanjansa, 4K eli "Katkaistaan kissojen kurjuuden kierre".

Tarve on biologinen. Naaraskissa voi tulla sukukypsäksi jo noin neljän kuukauden ja uros noin kuuden kuukauden iässä. Valoisaan aikaan leikkaamaton naaras kiimailee useita kertoja viikossa ja voi saada jopa kolme pentuetta vuodessa, joten muutamasta kissasta kasvaa nopeasti hallitsematon joukko. Sterilointi ja kastrointi estävät ei-toivotut pennut ja vähentävät myös kissan terveysriskejä. HESY:n mukaan tiineys ja synnytys ovat naaraskissalle monin verroin riskialttiimpia kuin sterilointi. Tuetut leikkauskampanjat eri puolilla maata madaltavat kynnystä toimenpiteeseen ja sisältävät usein myös mikrosirutuksen.

Tunnistusmerkintä ja vastuu omistajalla

Pelkkä leikkauttaminen ei riitä, jos kadonnutta kissaa ei saada yhdistettyä omistajaansa. SEY ja muut eläinsuojelutoimijat ajavat kissoille pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, jotta löytökissat voitaisiin palauttaa koteihinsa nykyistä useammin. Samaa suosittelivat Ruokaviraston raportin eläinlääkärit, jotka pitivät tunnistusmerkintää ja vapaana ulkoilevien kissojen leikkauttamista tärkeimpinä keinoina.

Toistaiseksi kissan tunnistusmerkintä ei ole Suomessa lakisääteistä, vaan se perustuu omistajan omaan vastuuseen. Vastuullinen omistajuus onkin päivän toinen kantava teema. Omistaja vastaa lemmikkinsä hyvinvoinnista, ja mikrosirutus, rekisteröinti sekä leikkauttaminen ovat osa kissan perushoitoa. Kun kissaa ei päästetä lisääntymään hallitsemattomasti eikä jätetä heitteille loman tai muuton yhteydessä, kissakriisin juurisyihin päästään käsiksi.

Ulkoilevan kissan kesävaarat

Kissojen päivä osuu keskelle kesää, jolloin moni kissa liikkuu ulkona. Loppukesä tuo mukanaan omat vaaransa, joista eläinlääkärit muistuttavat päivän aikaan. Ampiaiset ovat loppukesästä aggressiivisia, ja pisto kaulan tai suun alueelle on kissalle vaarallinen. Punkit puolestaan voivat levittää tauteja, joten ulkoilevalle kissalle suositellaan punkkilääkettä joko nieltynä tai niskavaleluna.

Vesistöjen sinilevä on myrkyllistä, jos kissa nuolee turkkiaan uinnin jälkeen, ja kyykäärmeen purema vaatii nopeaa eläinlääkäriapua. Helteellä kissaa ei saa koskaan jättää pysäköityyn autoon, jonka lämpötila nousee nopeasti hengenvaaralliseksi, ja raikkaan veden saannista on huolehdittava nestehukan välttämiseksi. Näiden riskien tunteminen on osa vastuullista kesää, ja moni paikallislehti nostaa ne esiin juuri kissojen päivän yhteydessä.

Näin päivää vietetään

Kissojen päivä näkyy Suomessa ennen kaikkea eläinsuojelutyön kautta. Osa yhdistyksistä järjestää 8. elokuuta kissojen mikrosirutus- ja sterilointitempauksia, ja löytöeläintalot sekä järjestöt tehostavat kodittomien kissojen kotiuttamista ja varainkeruuta.

Yksittäinen kissanomistaja voi viettää päivää konkreettisesti: varaamalla ajan kissan leikkauttamiseen, tarkistamalla mikrosirun tiedot, lahjoittamalla löytöeläintalolle tai harkitsemalla kissan adoptoimista oston sijaan. Useat löytöeläintalot esittelevät kotia etsiviä kissoja päivän aikaan, ja adoptointi on usein turvallinen tapa hankkia kissa, sillä eläimet on tyypillisesti jo leikattu, mikrosirutettu ja terveystarkastettu. Sosiaalisessa mediassa päivä näkyy myös kevyemmin kissakuvina ja kahviloiden kissateemaisina tempauksina. Järjestöjen sanoma pysyy kuitenkin samana: jokainen kissa ansaitsee kodin ja hoidon, eikä yhtäkään tarvitsisi jättää heitteille.

Milloin päivä on

Vietetään vuosittain 8. elokuuta. Päivä on kiinteä, eikä sitä siirretä viikonlopun mukaan.

Liittyvät päivät

• Eläinten päivä
• Maailman mehiläispäivä