Kansallinen epäonnistumisen päivä

Mistä epäonnistumisen päivässä on kyse

Kansallista epäonnistumisen päivää vietetään Suomessa vuosittain 13. lokakuuta. Kyseessä on teemapäivä, joka kannustaa puhumaan epäonnistumisista avoimesti ja näkemään ne oppimisen ja menestyksen välivaiheina sen sijaan, että ne piilotettaisiin tai niitä hävettäisiin. Päivän perusajatus on, että epäonnistumisen myöntäminen ja siitä oppiminen on edellytys onnistumiselle niin yritysmaailmassa, opinnoissa kuin arjessakin.

Päivä ei ole virallinen liputus- tai vapaapäivä, vaan yrittäjyysyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan ylläpitämä teemapäivä. Sen ydinviesti haastaa kulttuurin, jossa virheistä vaietaan. Päivän aikana yritykset, oppilaitokset ja yksityishenkilöt jakavat omia epäonnistumisiaan ja niistä opittuja asioita, usein huumorilla höystettynä. Päivästä käytetään myös nimeä kansainvälinen epäonnistumisen päivä, sillä sama ajatus on levinnyt Suomesta muihinkin maihin.

Aaltoesin opiskelijat käynnistivät päivän 2010

Epäonnistumisen päivän käynnisti vuonna 2010 Aaltoes eli Aalto Entrepreneurship Society, Aalto-yliopiston opiskelijoiden perustama ja vetämä yrittäjyysyhteisö. Idean taustalla oli havainto, jonka mukaan moni lupaava yritysidea jää toteutumatta, koska epäonnistumisen pelko ja siihen liittyvä häpeä estävät ihmisiä ryhtymästä yrittäjiksi.

Aaltoesin tavoitteena oli muuttaa suhtautumista riskinottoon ja luoda sallivampi kulttuuri, jossa epäonnistuminen nähdään luonnollisena osana yrittämistä ja oppimista. Teemapäiväksi valittiin 13. lokakuuta. Päivän järjestelyihin osallistui Aaltoesin lisäksi muita yrittäjyyttä edistäviä toimijoita, kuten Boardman Tulenkantajat, ja mukaan tuli nopeasti useita yrittäjyysyhteisöjä eri puolilta maata. Näin tapahtuma kasvoi opiskelijavetoisesta tempauksesta laajemmin tunnetuksi teemapäiväksi jo ensimmäisten vuosien aikana. Yhtenä päivän järjestäjistä toiminut Petri Vilén on kuvannut tavoitteeksi herättää keskustelua epäonnistumisista ja niiden merkityksestä uusien menestystarinoiden synnyssä.

Epäonnistumisen pelko yrittäjyyden esteenä

Päivän taustalla on laajempi keskustelu yrittäjyyskulttuurista. Järjestäjien mukaan epäonnistuminen on ollut eräänlainen viimeinen tabu, joka on murrettava, jotta uusia kasvuyrityksiä ja menestystarinoita syntyisi. Ajatuksena on, että virheistä avoimesti puhuminen vähentää niiden pelkoa ja rohkaisee kokeilemaan rohkeammin.

Aloite sai tuekseen näkyviä nimiä elinkeinoelämästä. Päivän viestiä ovat tukeneet muun muassa Jorma Ollila ja Risto Siilasmaa sekä organisaatiot kuten Sitra, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Aalto-yliopisto. Mukana järjestelyissä on ollut myös yrittäjyyttä edistäviä toimijoita. Laaja tuki kertoo siitä, että kysymys epäonnistumisen hyväksymisestä koskettaa opiskelijoiden lisäksi myös yritysjohtoa ja päättäjiä.

Angry Birds ja muut epäonnistumistarinat

Epäonnistumisen päivän ydin on tarinoissa, joissa menestys on rakentunut aiempien epäonnistumisten päälle. Tunnetuin esimerkki on peliyhtiö Rovio: Peter Vesterbacka on kertonut, että yhtiön maailmanmenestys Angry Birds syntyi vasta yli viidenkymmenen vähemmän menestyneen julkaistun pelin jälkeen. Opetus on, että sinnikkyys ja epäonnistumisista oppiminen ovat tärkeämpiä kuin virheettömyys.

Tällaiset tarinat ovat päivän keskeistä sisältöä. Yrittäjät, johtajat ja opiskelijat kertovat omista takaiskuistaan seminaareissa, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on tehdä epäonnistumisesta puhumisesta arkista ja osoittaa, että takaiskut kuuluvat tavallisena osana lähes jokaiseen uraan ja jokaisen onnistuneen hankkeen taustalle. Kun menestyneet tekijät kertovat virheistään, kynnys puhua omista epäonnistumisista madaltuu myös muilla.

Miten epäonnistumisen päivää vietetään

Epäonnistumisen päivää vietetään monin tavoin. Yliopistokaupungeissa on järjestetty tapahtumia, seminaareja ja työpajoja, joissa käsitellään epäonnistumisia ja niistä oppimista. Tilaisuuksissa yrittäjät ja asiantuntijat ovat kertoneet omista takaiskuistaan ja siitä, miten niistä on selvitty eteenpäin. Työpaikoilla ja oppilaitoksissa on kannustettu pitämään epäonnistumiskahveja, joiden ääressä voi jakaa omia mokia rennossa hengessä.

Yksittäiselle ihmiselle helpoin tapa osallistua on kertoa avoimesti jostakin omasta epäonnistumisestaan ja siitä, mitä siitä oppi. Sosiaalisessa mediassa päivä näkyy epäonnistumistarinoina ja niihin liittyvinä keskusteluina, ja moni jakaa päivän hengessä myös kannustavia viestejä. Monille päivä on tilaisuus suhtautua omiin virheisiin armollisemmin ja huomata, ettei kukaan onnistu joka kerralla. Kouluissa päivää voidaan käyttää myös siihen, että oppilaiden kanssa puhutaan epäonnistumisen pelosta ja sen lieventämisestä sekä siitä, että virheet kuuluvat olennaisena osana oppimiseen.

Tempauksesta laajalti tunnetuksi teemapäiväksi

Suomessa opiskelijavoimin alkanut tempaus kasvoi nopeasti rajojen yli. Jo kolmantena vuonna päivää vietettiin lähes kahdessakymmenessä maassa, ja idea epäonnistumisen juhlimisesta levisi sekä yksityishenkilöiden että yritysten tukemana. Päivä tunnetaan tämän vuoksi sekä kansallisena että kansainvälisenä epäonnistumisen päivänä.

Epäonnistumisen päivän perintö näkyy siinä, miten avoimesti epäonnistumisista nykyään puhutaan startup- ja yrittäjyystapahtumissa. Mokailusta ja siitä oppimisesta on tullut hyväksytympi osa menestystarinoita, ja moni yritys ja yhteisö nostaa päivän esiin lokakuussa omilla viesteillään. Päivä muistuttaa vuosittain, että epäonnistuminen ei ole umpikuja vaan mahdollisuus oppia ja yrittää uudelleen. Samalla se pitää yllä keskustelua siitä, miten suhtautuminen virheisiin vaikuttaa rohkeuteen kokeilla uutta.

Milloin päivä on

Kiinteä päivä: aina 13. lokakuuta (13.10.). Päivämäärä ei siirry viikonpäivän mukaan, vaikka tapahtumia ja työpajoja järjestetään usein päivän lähipäivinä.

Liittyvät päivät

• Maailman mielenterveyspäivä
• Kansainvälinen koulutuksen päivä